Sana yrittäjä kuuluu suomen kielen arkipäivään, mutta harva pysähtyy miettimään, mistä se tulee ja mitä se oikeastaan kertoo. Toisin kuin ruotsin företagare tai englannin entrepreneur, suomenkielinen nimitys rakentuu verbistä, joka tarkoittaa yksinkertaisesti yrittämistä – eikä onnistuminen ole siinä mitenkään taattu. Tämä artikkeli selittää sanan alkuperän, vertaa sitä muiden kielten vastineisiin, kertoo sen virallisen merkityksen sekä käy läpi tutkimustiedon ja luvut siitä, miten suomalaiset todella suhtautuvat yrittämiseen.
Pikafaktat
| Sana | yrittäjä (substantiivi, tekijännimi) |
| Kantasana | verbi yrittää (”pyrkiä, koettaa”) |
| Johdin | tekijää tarkoittava pääte -jä |
| Sukulaissana | yritys (yrittää + -ys) |
| Virallinen merkitys | henkilö, joka harjoittaa taloudellista toimintaa omaan laskuunsa ja omalla vastuullaan |
| Yrittäjiä Suomessa (2024) | noin 251 000, joista noin 72 % yksinyrittäjiä |
Mistä sana yrittäjä tulee?
Sana yrittäjä on muodostettu verbistä yrittää lisäämällä siihen tekijää tarkoittava johdinpääte -jä. Rakenne on suomen kielessä hyvin tavallinen: samalla tavalla tekijä tulee verbistä tehdä ja ostaja verbistä ostaa. Yrittäjä on siis kielellisesti ”se, joka yrittää”.
Samasta verbistä on johdettu myös substantiivi yritys, kun yrittää-vartaloon on liitetty pääte -ys. Mielenkiintoista on, että yritys tarkoittaa suomessa sekä yrityskokeilua (”ensimmäisellä yrityksellä”) että liiketoimintaa harjoittavaa organisaatiota. Sama sana kattaa siis sekä yrittämisen teon että sen tuloksena syntyvän yhtiön.
Verbin yrittää ydinmerkitys on ”pyrkiä johonkin, koettaa saada jotakin aikaan”. Juuri tähän perusmerkitykseen sisältyy myös epäonnistumista koskeva mahdollisuus: kun sanot yrittäväsi, et lupaa onnistuvasi. Tämä sävyero erottaa suomen sanan monista muiden kielten vastineista, kuten kohta nähdään.
Miksi yrittäjä voi kuulostaa varautuneelta?
Yrittäjä-sanan kantaverbi yrittää viittaa yritykseen, jonka lopputulos on avoin. Arkikielessä ”yritän” tarkoittaa usein juuri sitä, että teen parhaani mutta en voi taata tulosta. Tästä syntyy mielikuva, jonka myös alkuperäinen pohdinta nosti esiin: nimitys korostaa ponnistelua, ei saavutusta.
Kielitieteellisesti tekijännimet ovat kuitenkin neutraaleja; sana ei itsessään sisällä arvostelmaa onnistumisesta tai epäonnistumisesta. Sävy on tulkintakysymys. Nykypäivän yritystoiminta kuvataan tavallisesti päinvastaisin sanoin: menestyvät yrittäjät ovat luovia ja innovatiivisia, eteenpäin pyrkiviä ja määrätietoisia. Sana voi siis kuulostaa varautuneelta, vaikka sen kuvaama toiminta ei sitä olisi.
Miten muut kielet nimeävät yrittäjän?
Kun suomen yrittäjä rakentuu ”yrittämisen” varaan, monissa muissa kielissä vastaava sana rakentuu ”hankkeeseen ryhtymisen” tai ”asian haltuun ottamisen” varaan. Ero on hienovarainen mutta todellinen.
Ruotsin företagare
Ruotsin företagare tulee sanasta företag (”hanke, yritys”), joka puolestaan perustuu verbiin företaga – sananmukaisesti ”ottaa eteen”, eli ryhtyä johonkin aikomaansa asiaan. Historiallisissa sanakirjoissa företag määritellään siksi, ”mitä ihminen ottaa tehdäkseen”. Painotus on siis aloitteessa ja toimeen tarttumisessa, ei pelkässä yrittämisessä.
Englannin ja ranskan entrepreneur
Englannin entrepreneur on laina ranskasta, jossa se juontuu verbistä entreprendre (”ryhtyä, ottaa tehtäväkseen”). Verbi muodostuu osista entre- (”väliin, kesken”) ja prendre (”ottaa”), ja sen juuret ovat latinan sanoissa inter (”välissä”) ja prehendere (”tarttua, ottaa kiinni”). Alun perin sanalla tarkoitettiin urakoitsijaa, joka otti hoitaakseen suuria rakennus- tai sotilashankkeita.
Sanan taloudellinen merkitys on nuorempi. Irlantilais-ranskalaisen taloustieteilijän Richard Cantillonin (1680–1734) katsotaan määritelleen yrittäjän henkilöksi, joka ostaa resursseja tunnettuun hintaan myydäkseen tuotteensa myöhemmin epävarmaan hintaan – eli riskinottajaksi. Cantillonin Essai julkaistiin postuumisti 1755, ja englantiin sana lainautui jo 1720-luvulla. Juuri tämä 1700-luvun ranskalainen käsitehistoria, ei suomen sana yrittäjä, selittää usein toistetun maininnan sanan ”1700-luvun juurista”.
Saksan Unternehmer
Saksan Unternehmer noudattaa samaa logiikkaa: se tulee verbistä unternehmen (unter + nehmen, ”ottaa alleen, ryhtyä johonkin”). Kuten ruotsissa ja ranskassa, painopiste on toimeen tarttumisessa.
Vertailu
| Kieli | Sana | Kantasana / rakenne | Kirjaimellinen ajatus |
|---|---|---|---|
| Suomi | yrittäjä | yrittää + -jä | se, joka yrittää |
| Ruotsi | företagare | företag < företaga (”ottaa eteen”) | se, joka ryhtyy hankkeeseen |
| Englanti | entrepreneur | ranskan entreprendre (entre + prendre) | se, joka ottaa tehtäväkseen |
| Ranska | entrepreneur | entreprendre, lat. inter + prehendere | se, joka tarttuu toimeen |
| Saksa | Unternehmer | unternehmen (unter + nehmen) | se, joka ottaa alleen hankkeen |
Mitä yrittäjä tarkoittaa virallisesti?
Tilastoissa ja laissa yrittäjä on tarkasti määritelty käsite, eikä sen sävyllä ole merkitystä. Tilastokeskuksen mukaan yrittäjäksi luetaan henkilö, joka harjoittaa taloudellista toimintaa omaan laskuunsa ja omalla vastuullaan. Määritelmä kattaa sekä työnantajayrittäjät että yksinyrittäjät, kuten ammatinharjoittajat ja freelancerit.
- Työnantajayrittäjä työllistää itsensä lisäksi myös muita.
- Yksinyrittäjä työllistää vain itsensä.
- Pää- tai sivutoiminen yrittäjä – yrittäjänä voi toimia kokopäiväisesti tai palkkatyön ohessa.
Virallisesti sana on siis neutraali oikeudellinen ja tilastollinen asema, ei luonnehdinta siitä, onnistuuko henkilö vai ei. Jos pohdit, miksi ryhtyä yrittäjäksi tai minkälainen ihminen alkaa yrittäjäksi, kyse ei ole sanan sävystä vaan käytännön valinnoista.
Yrittäjyys Suomessa numeroina
Sanan sävyä tärkeämpää on, mitä yrittäjyys Suomessa oikeasti on. Tuoreimmat luvut piirtävät kuvan hyvin pienyritysvaltaisesta maasta.
- Yrityksiä oli vuonna 2024 noin 480 000, kun maa-, metsä- ja kalatalous jätetään pois (koko kattavuudella noin 608 000).
- 96 prosenttia yrityksistä on mikroyrityksiä, joissa on alle 10 työntekijää.
- Yrittäjiä henkilöinä oli vuonna 2024 noin 251 000. Määrä oli huipussaan 285 000 vuonna 2021 ja on sen jälkeen laskenut.
- 72 prosenttia yrittäjistä eli noin 180 000 on yksinyrittäjiä.
- Sukupuolijakauma: miehiä oli noin 165 000 ja naisia noin 86 000.
Luvut kertovat, että tyypillinen suomalainen yrittäjä ei ole pörssiyhtiön perustaja vaan yksin tai muutaman hengen voimin toimiva ammatinharjoittaja. Tämä on hyvä pitää mielessä, kun puhutaan sanan ”raskaudesta”: arjen yrittäjyys on useimmiten pienimuotoista ja lähellä tavallista työntekoa.
Vaikuttaako sana suomalaisten yrittäjyysasenteisiin?
Kielen sävy ei yksin selitä asenteita, mutta tutkimus vahvistaa, että suomalaiset suhtautuvat yrittäjyyteen kansainvälisesti vertaillen varauksellisesti. Global Entrepreneurship Monitor (GEM) -tutkimuksen mukaan vain noin 30 prosenttia aikuisista pitää yrityksen perustamista arvostettuna ja toivottavana uravalintana – osuus oli yksi matalimmista korkean tulotason GEM-maiden joukossa.
Keskeiseksi esteeksi nousee toistuvasti epäonnistumisen pelko, joka vähentää aikeita ryhtyä yrittäjäksi. Myös rakenteelliset edellytykset ovat Suomessa kansainvälistä kärkeä, mutta kulttuuriset asenteet koetaan heikommiksi. Tutkijoiden mukaan syy on siis ennen kaikkea kulttuurissa ja taloudellisissa olosuhteissa – sana yrittäjä on korkeintaan tämän asenteen oire, ei sen alkusyy.
Kaikki ei kuitenkaan ole synkkää. Nuoremmat ikäluokat tunnistavat yrittäjyydessä useammin mahdollisuuksia ja suhtautuvat siihen keskimäärin myönteisemmin kuin vanhemmat. Varhaisen vaiheen yrittäjyydessä näkyy silti selvä sukupuoliero: miehistä noin 8,5 prosenttia ja naisista noin 3,5 prosenttia oli alkuvaiheen yrittäjiä. Suomessa myös suhtaudutaan yhä herkästi epäonnistumiseen, vaikka virheiden tekeminen ja niiden arvostaminen on olennainen osa yrittäjyyttä kaikkialla.
Voisiko sanan korvata myönteisemmällä?
Alkuperäinen pohdinta ehdotti yrittäjä-sanan tilalle myönteisempiä vaihtoehtoja, kuten onnistuja, tekijä, menestyjä tai omistaja. Ajatus on ymmärrettävä, mutta käytännössä sanan vaihtaminen ei ole yksinkertaista.
- Kieli muuttuu harvoin käskemällä. Vakiintuneet sanat elävät käytössä, eivät päätöksellä.
- Yrittäjä on virallinen termi. Se on kirjattu lakeihin, tilastoihin ja etuusjärjestelmiin, joten sitä ei voi korvata ilman laajaa muutosta.
- Ehdotetut sanat eivät ole tarkkoja. ”Onnistuja” tai ”menestyjä” lupaa tuloksen jo etukäteen; ”omistaja” taas viittaa omistukseen, ei toimintaan.
Toimivampi tie on muuttaa sanan ympärillä olevaa mielikuvaa, ei itse sanaa. Esimerkkinä myönteisestä nimityksestä käy jo menestynyt-sanan arvostava sävy. Jos sana halutaan välittää uusille sukupolville myönteisenä, ratkaisu on todennäköisesti tarinoissa ja esikuvissa, ei sanakirjassa.
Sananlaskut ja suomalainen asenne
Kielen sävystä puhuttaessa nostetaan usein esiin suomalaiset sananlaskut, jotka eivät aina ole kannustavimmasta päästä. Suomalaiset sananlaskut sisältävät monta varoittavaa esimerkkiä:
- ”Joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa” – liian korkealle tähtäävä voi pudota alemmas kuin mistä lähti.
- ”Itku pitkästä ilosta” – liiallista iloa seuraa usein pettymys.
- ”Kukaan ei oo mittään, eikä kaikki sitäkään” – vaatimattomuutta korostava, kunnianhimoa hillitsevä sanonta.
Sananlaskut ovat kuitenkin kansanperinnettä, eivät kohtalo. Samasta perinteestä löytyy myös sitkeyttä ihannoiva ”sisu” ja kannustava ”ei oppi ojaan kaada”. Monet näkevät, että varhaiskasvatuksella ja koulutuksella voidaan muokata lasten ajatusmaailmaa positiivisemmaksi ja yrittäjyyteen rohkaisevaksi. Yhdysvaltalaisessa kulttuurissa esikuvina käytetään usein menestystarinoita – esimerkiksi Bill Gates – ja vaikka kaikista ei tule miljardöörejä, myönteiset tarinat tekevät yrittämisestä varteenotettavan vaihtoehdon. Aiheesta kiinnostuneelle nuoret yrittäjät ovat tästä hyvä esimerkki.
Yleisimmät väärinkäsitykset sanasta yrittäjä
Sanaan liittyy useita sitkeitä väärinkäsityksiä, jotka kannattaa oikaista.
- ”Yrittäjä tarkoittaa suuren yrityksen omistajaa.” Ei pidä paikkaansa: valtaosa yrittäjistä on yksinyrittäjiä, ja 96 prosenttia yrityksistä on alle 10 hengen mikroyrityksiä.
- ”Sanan kielteinen sävy todistaa, että suomalaiset halveksivat yrittäjiä.” Asenteet ovat varauksellisia mutta moninaisia, ja nuoret suhtautuvat yrittäjyyteen selvästi myönteisemmin.
- ”Yrittäjä ja yritys ovat sama asia kuin osakeyhtiö.” Yrittäjä on henkilö, yritys toiminta tai organisaatio; moni toimii toiminimellä ilman yhtiötä.
- ”Kevytyrittäjä tai freelancer ei ole oikea yrittäjä.” Tilastollisesti myös ammatinharjoittajat ja freelancerit luetaan yrittäjiksi.
- ”Suomen sana yrittäjä on peräisin 1700-luvulta.” 1700-luku liittyy entrepreneur-käsitteen talousteoreettiseen historiaan, ei suomen sanaan, joka on johdos native-verbistä yrittää.
Jos haluat perehtyä aiheeseen käytännönläheisesti, kannattaa lukea myös, kuinka yrittäjäksi käytännössä ryhdytään.
Lähteet
Usein kysytyt kysymykset (FAQ)
Mistä sana yrittäjä tulee?
Yrittäjä on johdettu verbistä yrittää lisäämällä siihen tekijää tarkoittava pääte -jä. Sananmukaisesti se tarkoittaa ”sitä, joka yrittää”. Samasta verbistä tulee myös substantiivi yritys.
Miksi sana yrittäjä kuulostaa joidenkin mielestä kielteiseltä?
Kantaverbi yrittää viittaa yritykseen, jonka tulos on avoin, joten sana korostaa ponnistelua eikä takaa onnistumista. Kielitieteellisesti tekijännimet ovat kuitenkin neutraaleja, ja sävy on tulkintakysymys.
Miten yrittäjä eroaa sanasta entrepreneur?
Entrepreneur tulee ranskan verbistä entreprendre (”ryhtyä, ottaa tehtäväkseen”), kun taas yrittäjä rakentuu yrittämisen varaan. Painotus on siis eri: toimeen tarttumisessa vastaan pelkässä yrittämisessä.
Kuka lasketaan virallisesti yrittäjäksi?
Tilastokeskuksen mukaan yrittäjä on henkilö, joka harjoittaa taloudellista toimintaa omaan laskuunsa ja omalla vastuullaan. Määritelmä kattaa työnantajayrittäjät, yksinyrittäjät, ammatinharjoittajat ja freelancerit, sekä pää- että sivutoimiset.
Kuinka paljon Suomessa on yrittäjiä?
Vuonna 2024 yrittäjiä oli noin 251 000 henkilöä, ja heistä noin 72 prosenttia eli noin 180 000 oli yksinyrittäjiä. Yrityksiä oli noin 480 000, kun alkutuotanto jätetään pois.