Yrityksen ensiaskeleet: starttiraha, toiminimi ja kirjanpito

Yritystoiminnan aloittaminen tiivistyy muutamaan konkreettiseen asiaan, jotka uuden yrittäjän on hoidettava heti ensimmäisten viikkojen aikana: asiointiin julkisten työvoimapalveluiden kanssa ja mahdolliseen starttirahaan, toiminimen rekisteröintiin, Verohallinnon rekistereihin, kirjanpidon järjestämiseen ja pankkiasioihin. Tämä opas käy nämä vaiheet läpi järjestyksessä ja ajantasaisin tiedoin. Aihe jatkaa samasta teemasta kuin pienyrittäjän tarinan ensimmäisessä osassa, jossa käsiteltiin muun muassa kilpailijakartoitusta.

Mistä aloittavan yrittäjän kannattaa aloittaa?

Aloittavan yrittäjän ensimmäiset tehtävät ovat hallinnollisia, ja ne kannattaa hoitaa oikeassa järjestyksessä. Käytännössä tärkein järjestyssääntö on tämä: starttirahaa on haettava ennen yritystoiminnan aloittamista, joten työvoimapalveluiden kanssa asioidaan ennen kuin yritys rekisteröidään. Tämän jälkeen perustetaan toiminimi ja ilmoittaudutaan Verohallinnon rekistereihin, järjestetään kirjanpito ja avataan pankkiyhteys yritystä varten.

Monet näistä vaiheista ovat maksuttomia tai edullisia, mutta jokaisella on omat sääntönsä ja aikarajansa. Alla jokainen vaihe käydään läpi erikseen, jotta tiedät mitä tehdä ja missä järjestyksessä.

Työvoimapalvelut ja starttiraha

Starttiraha on uudelle yrittäjälle tarkoitettu harkinnanvarainen tuki, jonka tarkoitus on turvata toimeentulo yritystoiminnan käynnistämisvaiheessa. Aiemmin tukea haettiin Työ- ja elinkeinotoimistosta (TE-palvelut), mutta vuoden 2025 alusta julkiset työvoimapalvelut siirtyivät kuntien ja työllisyysalueiden vastuulle. Nykyään asiointi ja hakeminen tapahtuvat oman työllisyysalueen kautta, ja tietoa löytyy valtakunnallisesta Työmarkkinatori-palvelusta.

Mikä starttiraha on?

Starttiraha on rahallinen tuki, jolla yrittäjä voi kattaa elinkustannuksiaan silloin, kun yritystoiminta ei vielä tuota riittävästi. Se on tarkoitettu päätoimiseen yrittäjyyteen ja on veronalaista tuloa. Tuki on harkinnanvarainen, eli sitä ei saa automaattisesti, vaan hakemus arvioidaan tapauskohtaisesti esimerkiksi liiketoimintasuunnitelman ja kannattavuuslaskelmien perusteella.

Kuinka paljon starttirahaa saa ja kuinka kauan?

Starttiraha on suuruudeltaan peruspäivärahan suuruinen. Vuonna 2025 tämä oli noin 37 euroa päivältä, ja koska tukea maksetaan viideltä päivältä viikossa, kuukausitaso on noin 800 euroa. Tuki myönnetään yleensä ensin kuudeksi kuukaudeksi, ja sitä voi jatkaa yhteensä enintään 12 kuukauteen. Mahdollinen jatkohakemus on tehtävä ensimmäisen tukijakson aikana. Tarkista voimassa oleva euromäärä omalta työllisyysalueeltasi, sillä se seuraa peruspäivärahan vuosittaista tasoa.

Näin haet starttirahaa oikeaan aikaan

Tärkein sääntö on ajoitus: hakemus on jätettävä ja myönteinen päätös on saatava ennen kuin aloitat yritystoiminnan. Jos toiminta on jo alkanut, starttirahaa ei voi enää myöntää. Käytännön eteneminen on usein seuraava:

• Osallistu oman työllisyysalueen maksuttomaan yritysneuvontaan.
• Laadi liiketoimintasuunnitelma ja kannattavuuslaskelmat.
• Jätä starttirahahakemus ennen toiminnan aloittamista ja odota päätöstä.
• Aloita yritystoiminta vasta myönteisen päätöksen jälkeen.

Moni työllisyysalue tarjoaa myös lyhyitä yrittäjyyskursseja. Ne käyvät perusasiat nopeasti läpi, mutta osa käsitteistä avautuu vasta, kun toiminta on käynnissä. Siksi vastaavan koulutuksen voi olla hyödyllistä käydä uudelleen myös yritystoiminnan aloittamisen jälkeen.

Toiminimen perustaminen ja rekisteröinti

Toiminimi eli yksityinen elinkeinonharjoittaja on kevyin tapa toimia omalla Y-tunnuksella. Perustamisessa on kaksi eri asiaa, jotka menevät helposti sekaisin: Y-tunnuksen ja verorekisterien hakeminen Verohallinnolta on maksutonta, kun taas kaupparekisteriin ilmoittautuminen on erikseen maksullista eikä aina pakollista.

Y-tunnus ja perustamisilmoitus

Toiminimen perustaminen tehdään perustamisilmoituksella, jonka lomake on Y3 (yksityinen elinkeinonharjoittaja). Ilmoituksen voi tehdä sähköisesti OmaVero-palvelussa tai YTJ-palvelussa, jolloin Y-tunnuksen saa yleensä heti käyttöön. Sähköiseen asiointiin tarvitaan henkilötunnus ja verkkopankkitunnukset tai mobiilivarmenne. Verohallinnon rekistereihin ilmoittautuminen on maksutonta, ja pelkkä Y-tunnuksen saaminen ei maksa mitään.

Milloin kaupparekisteriin on pakko ilmoittautua?

Yksityisen elinkeinonharjoittajan ei ole aina pakko kuulua kaupparekisteriin. Rekisteröityminen on pakollista kolmessa tilanteessa:

• toiminta on luvanvaraista elinkeinotoimintaa;
• yrityksessä on töissä muita kuin aviopuoliso tai alaikäinen lapsi tai lapsenlapsi;
• toiminnalla on pysyvä toimipaikka omasta asunnosta erillisessä liiketilassa.

Muissa tapauksissa kaupparekisteriin ilmoittautuminen on vapaaehtoista. Vapaaehtoinenkin merkintä kannattaa usein tehdä, koska kaupparekisterimerkintä suojaa toiminimen eli estää muita käyttämästä samaa nimeä.

Mitä toiminimen perustaminen maksaa?

Kaupparekisteri-ilmoituksesta peritään käsittelymaksu: sähköisesti tehtynä 75 euroa ja paperilomakkeella 110 euroa. Tämä maksu koskee nimenomaan kaupparekisteriä, ei Y-tunnusta tai Verohallinnon rekistereitä, jotka ovat maksuttomia. Koska maksut voivat muuttua, kannattaa tarkistaa voimassa oleva hinta ennen ilmoituksen tekemistä täältä. Sähköinen ilmoitus käsitellään yleensä nopeammin kuin paperinen.

Toimialan merkitseminen

Perustamisilmoituksessa määritellään yrityksen toimiala. Monet kokeneet yrittäjät suosittelevat merkitsemään toimialan riittävän laajasti, jotta myöhemmät muutokset tai palvelujen laajennukset eivät vaadi erillistä ja mahdollisesti maksullista muutosilmoitusta. Liian kapea toimiala on yksi yleisimmistä syistä joutua tekemään turhia muutoksia myöhemmin.

Verohallinnon rekisterit

Verohallinnon rekistereihin ilmoittaudutaan samalla perustamisilmoituksella. Kolme keskeistä rekisteriä ovat arvonlisäverovelvollisten rekisteri, ennakkoperintärekisteri ja työnantajarekisteri. Käytännössä kirjanpitäjä hoitaa nämä usein yrittäjän puolesta.

Arvonlisäverovelvollisuus ja 20 000 euron raja

Arvonlisäverovelvolliseksi on ilmoittauduttava, kun yrityksen liikevaihto ylittää vähäisen toiminnan rajan. Raja nousi vuoden 2025 alussa 15 000 eurosta 20 000 euroon. Verottomuuden edellytys on, että sekä kuluvan että edellisen kalenterivuoden liikevaihto on enintään 20 000 euroa. Kun raja ylittyy, arvonlisäverovelvollisuus alkaa ylityshetkestä. Yritys voi myös vapaaehtoisesti hakeutua arvonlisäverovelvolliseksi alle rajan, jolloin se saa vähentää hankintoihinsa sisältyvän veron. Yleinen arvonlisäverokanta on 25,5 prosenttia, ja osaan hyödykkeistä sovelletaan alennettuja kantoja (vuoden 2026 alusta 13,5 % ja 10 %). Lisää aiheesta kerrotaan artikkelissa yrittäjän verotuksesta.

Ennakkoperintärekisteri ja ennakkovero

Ennakkoperintärekisteriin kuuluminen on käytännössä välttämätöntä useimmille yrittäjille. Kun yritys on rekisterissä, asiakkaan ei tarvitse toimittaa ennakonpidätystä maksamistaan työkorvauksista, vaan yrittäjä huolehtii verot itse ennakkoverona. Ennakkovero perustuu arvioon tilikauden tuloksesta, ja arviota voi päivittää OmaVerossa, jos liiketoiminta kasvaa tai supistuu odotetusta.

Työnantajarekisteri

Työnantajarekisteriin ilmoittaudutaan vain, jos yritys maksaa säännöllisesti palkkoja. Yksin toimivan toiminimiyrittäjän ei siis tarvitse liittyä siihen. Satunnaisesti palkkoja maksava voi toimia niin sanottuna satunnaisena työnantajana ilman rekisterimerkintää.

YEL-vakuutus eli yrittäjän eläkevakuutus

YEL-vakuutus on pakollinen sosiaaliturvan perusta, joka jää aloittavalta yrittäjältä usein huomaamatta. Se otetaan eläkeyhtiöstä, ei Verohallinnosta, ja se on hoidettava kuuden kuukauden kuluessa yritystoiminnan aloittamisesta. Vakuutus määrää paitsi tulevan eläkkeen myös muun sosiaaliturvan tason, kuten sairauspäivärahan ja vanhempainpäivärahat.

Milloin YEL on pakollinen?

YEL-vakuutus on pakollinen, kun kaikki seuraavat ehdot täyttyvät: olet 18–69-vuotias, yrittäjätoiminta kestää vähintään neljä kuukautta, työskentelet itse yrityksessäsi ja arvioitu YEL-työtulosi on vähintään vuosittain tarkistettavan alarajan verran. Vuonna 2026 tämä alaraja on 9 423,09 euroa vuodessa (vuonna 2025 raja oli 9 208,43 euroa). Pelkkä yrityksen omistaminen ei riitä, vaan työtä on tehtävä itse. Myöskään sivutoimisuus ei poista velvollisuutta, jos ehdot täyttyvät.

Mikä on YEL-työtulo ja paljonko vakuutus maksaa?

YEL-työtulo on arvio siitä, paljonko työpanoksesi olisi arvoltaan, jos joutuisit palkkaamaan vastaavan työn tekijän. Se ei ole sama asia kuin yrityksestä nostamasi tulo, ja se kannattaa arvioida realistisesti, koska koko sosiaaliturva perustuu siihen. Vuoden 2026 YEL-maksu on 24,4 prosenttia työtulosta, ja prosentti vaihtelee hieman vuosittain sekä iän mukaan. Alivakuuttaminen eli liian pienen työtulon ilmoittaminen on yleinen virhe, joka kostautuu myöhemmin pienempinä etuuksina.

Kirjanpito

Kirjanpito on jokaiselle yritykselle lakisääteinen velvollisuus, myös toiminimelle. Kirjanpidossa seurataan yrityksen tuloja ja menoja, ja sen pohjalta laaditaan veroilmoitus. Pienessä toiminimessä voi usein riittää yhdenkertainen kirjanpito, mutta toiminnan kasvaessa siirrytään tavallisesti kahdenkertaiseen kirjanpitoon.

Kannattaako kirjanpito ulkoistaa?

Kirjanpidon ulkoistaminen on monelle aloittavalle yrittäjälle järkevää, vaikka osaisi laskea itse. Yrittäjyyteen kuuluu paljon jatkuvaa huolenpitoa vaativia asioita, ja kirjanpitoon voi kulua paljon aikaa, jos sitä ei tunne. Kun kirjanpito on ammattilaisen hoidossa, yrittäjä voi keskittyä liiketoiminnan ydinasioihin ja välttää kalliita virheitä. Kirjanpidon voi hoitaa itse myös kirjanpitoon perehtymällä, mutta tällöin kannattaa varata siihen riittävästi aikaa.

Mitä kirjanpitäjä hoitaa?

Tilitoimisto tai kirjanpitäjä voi hoitaa yrittäjän puolesta esimerkiksi seuraavat asiat:

• ilmoittautumisen arvonlisäverovelvollisten rekisteriin ja ennakkoperintärekisteriin;
• arvonlisäveroilmoitukset ja muut Verohallinnolle menevät tiedot;
• juoksevan kirjanpidon ja tilinpäätöksen sekä veroilmoituksen laatimisen.

Kirjanpitäjän valinta ja kilpailuttaminen

Kirjanpitäjiä kannattaa vertailla ja kilpailuttaa. Jos kukaan tuttava ei osaa suositella, pyydä hinta-arvioita useammalta tilitoimistolta ja varmista, mitä palvelu sisältää. Edullinen ja tehokas kirjanpitäjä löytyy usein toisten yrittäjien suositusten kautta, mikä on yksi hyvä syy verkostoitua.

Pankkiasiat

Toiminimen raha-asiat on pidettävä erillään yrittäjän henkilökohtaisista varoista. Käytännössä tämä tarkoittaa erillistä pankkitiliä, jonka kautta yrityksen tulot ja menot kulkevat. Pankit tarjoavat usein varsinaista yritystiliä, joka voi olla kalliimpi; toiminimelle voi monessa pankissa avata myös toisen henkilökohtaisen tilin pelkästään yritystoimintaa varten. Oleellisinta on, että yritystoiminnan ja yksityistalouden rahaliikenne erottuu selkeästi, jotta kirjanpito on helppoa eikä verottajalle synny epäselvyyksiä. Erillistä yrityskorttia ei välttämättä tarvita, mutta kaikki kuitit ja tositteet on säilytettävä kirjanpitoa varten.

Toiminimi vai jokin muu yritysmuoto?

Toiminimi ei ole ainoa tapa ryhtyä yrittäjäksi. Jos toiminta on satunnaista, kevytyrittäjyys laskutuspalvelun kautta voi olla kevyempi aloitustapa, ja moni kokeilee ensin toimintaa sivutoimisena yrittäjänä palkkatyön ohella. Alla olevassa taulukossa verrataan yleisimpiä vaihtoehtoja.

Verkostoitumisen merkitys

Verkostoituminen on aloittavalle yrittäjälle yksi arvokkaimmista voimavaroista. Muilta yrittäjiltä saa käytännön vinkkejä, luotettavia kontakteja ja usein myös rahaa säästäviä suosituksia esimerkiksi kirjanpitäjästä tai pankkiratkaisusta. Verkostot tuovat myös yhteenkuuluvuuden tunnetta, joka auttaa jaksamaan yksinyrittäjän arjessa. Kannattaa käydä läpi oma tuttavapiiri, osallistua paikallisiin yrittäjätapahtumiin ja pitää hyvää huolta syntyneistä suhteista. Lisää perusasioita löytyy myös yrittämistä harkitseville suunnatusta artikkelista.

Yleisimmät virheet aloittavan yrittäjän papereissa

Monet aloittavan yrittäjän virheistä toistuvat, ja ne on helppo välttää, kun ne tietää etukäteen:

• Starttirahan hakeminen liian myöhään. Jos toiminta on jo aloitettu, tukea ei enää myönnetä.
• Yritys- ja yksityisrahojen sekoittaminen. Yhteinen tili vaikeuttaa kirjanpitoa ja voi herättää verottajan kiinnostuksen.
• Toimialan merkitseminen liian kapeaksi. Tämä johtaa usein turhiin ja maksullisiin muutosilmoituksiin.
• Arvonlisäverorajan seuraamatta jättäminen. Liikevaihdon ylittäessä 20 000 euroa alv-velvollisuus alkaa, ja rekisteröinti on tehtävä ajoissa.
• Kuittien ja tositteiden puutteellinen säilytys. Ilman tositteita menoja ei voi vähentää kirjanpidossa.
• Kirjanpidon laiminlyönti tai viivästely. Kirjanpito on lakisääteinen velvollisuus myös pienelle toiminimelle.

Usein kysytyt kysymykset (UKK)

Tarvitseeko toiminimi aina kaupparekisterimerkinnän?

Ei tarvitse. Kaupparekisteriin on pakko ilmoittautua vain, jos toiminta on luvanvaraista, yrityksessä on töissä muita kuin lähiomaisia tai toiminnalla on erillinen liiketila. Muuten merkintä on vapaaehtoinen, mutta se suojaa toiminimen muiden käytöltä.

Paljonko toiminimen perustaminen maksaa?

Y-tunnuksen ja Verohallinnon rekistereihin ilmoittautuminen on maksutonta. Kaupparekisteri-ilmoitus maksaa 75 euroa sähköisesti ja 110 euroa paperilomakkeella, ja se tehdään vain tarvittaessa tai nimen suojaamiseksi.

Voiko starttirahaa saada, jos yritystoiminta on jo aloitettu?

Ei voi. Starttirahaa on haettava ja myönteinen päätös saatava ennen yritystoiminnan aloittamista. Jo käynnistettyyn toimintaan tukea ei myönnetä takautuvasti.

Milloin toiminimestä tulee arvonlisäverovelvollinen?

Kun liikevaihto ylittää 20 000 euroa kalenterivuodessa. Verottomuus edellyttää, että sekä kuluvan että edellisen vuoden liikevaihto jää enintään 20 000 euroon. Rajan alle jäävä voi myös hakeutua vapaaehtoisesti alv-velvolliseksi.

Kannattaako kirjanpito tehdä itse vai ulkoistaa?

Ulkoistaminen on useimmille aloittaville yrittäjille järkevää, koska se säästää aikaa ja vähentää virheiden riskiä. Pienimuotoisessa toiminnassa kirjanpidon voi tehdä itse, jos perehtyy sääntöihin ja varaa siihen riittävästi aikaa.