Miksi ryhtyä yrittäjäksi? Syyt, edut ja haasteet

Yrittäjyys tulee jossakin elämänvaiheessa ajankohtaiseksi lähes jokaiselle: entä jos perustaisin oman yrityksen – ja ennen kaikkea miksi? Tällä sivulla käymme läpi, mitä yrittäjyys käytännössä tarkoittaa, mitkä syyt ihmisiä siihen vetävät, millaisia haasteita ja velvoitteita siihen liittyy sekä miten yrityksen perustaminen Suomessa etenee vaihe vaiheelta. Kaikki luvut on tarkistettu virallisista lähteistä (muun muassa Suomen Yrittäjät, Verohallinto ja Eläketurvakeskus) lokakuussa 2026.

Mitä yrittäjyys tarkoittaa?

Yrittäjyys tarkoittaa toimeentulon hankkimista omalla yrityksellä sen sijaan, että työskentelisi toisen palveluksessa palkansaajana. Yrittäjä kantaa itse vastuun liiketoiminnan tuloksesta, riskeistä ja velvoitteista – mutta saa myös päättää itse, mitä, milloin ja miten tekee.

Suomessa yrittäjyys on merkittävä osa taloutta. Suomen Yrittäjien mukaan maassa oli vuonna 2024 noin 480 000 yritystä, kun maa-, metsä- ja kalataloutta ei lasketa mukaan. Näistä valtaosa on hyvin pieniä: noin 96 prosenttia työllistää alle kymmenen henkeä, ja noin 72 prosenttia yrittäjistä on yksinyrittäjiä. Yrittäjien kokonaismäärä on viime vuosina itse asiassa laskenut: vuonna 2021 yrittäjiä oli noin 285 000 ja vuonna 2024 noin 251 000 (pl. alkutuotanto).

Miksi ihmiset ryhtyvät yrittäjäksi?

Yleisin syy ryhtyä yrittäjäksi on halu päättää itse omasta työstään. Moni yrittäjäksi ryhtyvä arvostaa ennen kaikkea vapautta ja itsenäisyyttä, mutta motiiveja on monia. Tärkeimmät niistä ovat:

• Vapaus ja itsenäisyys. Yrittäjä voi usein vaikuttaa siihen, milloin työpäivä alkaa ja loppuu, millaisia asiakkaita ottaa ja mihin suuntaan toimintaa kehittää.
• Oman idean toteuttaminen. Yritys on tapa viedä oma tuote, palvelu tai osaaminen markkinoille juuri sellaisena kuin itse haluaa.
• Ansaintamahdollisuus. Onnistuessaan yrittäjä voi hyötyä työnsä tuloksesta suoraan, toisin kuin kiinteää palkkaa saava työntekijä.
• Joustavuus elämäntilanteen mukaan. Työtä voi monilla aloilla tehdä sieltä ja silloin, kun se itselle parhaiten sopii.
• Merkityksellisyys. Moni kokee oman yrityksen rakentamisen palkitsevaksi ja mielekkääksi tavaksi tehdä työtä.

Vapaus ei kuitenkaan ole rajatonta. Asiakkaat, toimitusajat, laskut ja lakisääteiset velvoitteet ohjaavat yrittäjän arkea siinä missä palkkatyötäkin. Kokemuksiaan yrittäjyydestä jakavat Suomessa yrittäjät myös avoimesti videoilla ja verkostoissa, mikä auttaa hahmottamaan, millaista työ oikeasti on.

Mitä haasteita ja haittapuolia yrittäjyydessä on?

Yrittäjyyden suurin haaste on vastuu: tulot eivät ole taattuja, ja riskit kantaa yrittäjä itse. Ennen päätöstä kannattaa punnita rehellisesti myös kääntöpuolet:

• Epävarma toimeentulo. Varsinkin alkuvaiheessa tulot voivat vaihdella kuukausittain, eikä kiinteää palkkaa ole.
• Pitkät työpäivät. Ilman selkeitä rajoja illat ja lomat venyvät helposti työnteoksi. Siksi oman jaksamisen ja työn rytmittämisen opettelu on tärkeää.
• Heikompi sosiaaliturva. Yrittäjän työttömyys-, sairaus- ja eläketurva eivät kerry automaattisesti samalla tavalla kuin palkansaajalla, vaan ne perustuvat pitkälti itse valittuun YEL-työtuloon.
• Byrokratia ja vastuut. Kirjanpito, verotus, vakuutukset ja sopimukset ovat yrittäjän vastuulla.
• Yksinäisyys ja stressi. Päätöksiä tehdään usein yksin, mikä voi kuormittaa.

On myös hyvä oikaista yleinen väärinkäsitys: yrittäjä ei maksa veroa ”jokaisesta sentistä”, vaan verotus kohdistuu toiminnan tulokseen eli voittoon ja yrittäjän itselleen nostamiin tuloihin. Verotuksen periaatteet riippuvat yritysmuodosta – aiheesta kerrotaan tarkemmin jutussa yrittäjäverotus Suomessa.

Kenelle yrittäjyys sopii?

Yrittäjyys sopii parhaiten henkilölle, joka sietää epävarmuutta ja ottaa mielellään vastuuta. Mitään yhtä ”yrittäjätyyppiä” ei silti ole, vaan menestyviä yrittäjiä löytyy monenlaisista taustoista. Hyödyllisiä ominaisuuksia ovat usein:

• oma-aloitteisuus ja kyky tehdä päätöksiä
• sinnikkyys ja pitkäjänteisyys vastoinkäymisissä
• halu oppia jatkuvasti uutta
• realistinen suhtautuminen rahaan ja riskeihin
• kyky verkostoitua ja myydä omaa osaamistaan

Jos pohdit, oletko tyypiltäsi yrittäjä, lue myös artikkeli siitä, minkälainen ihminen alkaa yrittäjäksi. Osaamista voi kehittää, mutta motivaation ja riskinsietokyvyn on tultava itseltä.

Yleisimmät yritysmuodot Suomessa

Yritysmuoto kannattaa valita toiminnan laajuuden, omistajien määrän ja vastuukysymysten perusteella. Yleisimmät vaihtoehdot ovat toiminimi, avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osakeyhtiö ja osuuskunta. Alla oleva taulukko kokoaa niiden keskeiset erot.

Yksinkertaiseen ja pienimuotoiseen toimintaan valitaan usein toiminimi, kun taas osakeyhtiö sopii, kun halutaan rajoittaa henkilökohtaista vastuuta tai toimintaan tulee useampia omistajia. Huomaa, että yksityisen osakeyhtiön 2 500 euron vähimmäispääomavaatimus poistui 1.7.2019, joten osakeyhtiön voi nykyään perustaa ilman erillistä osakepääomaa.

Näin perustat yrityksen Suomessa vaihe vaiheelta

Yrityksen perustaminen on Suomessa suoraviivaista, kun etenet järjestyksessä. Pääpiirteissään vaiheet ovat seuraavat:

1. Kehitä liikeidea ja tee liiketoimintasuunnitelma. Selvitä, kenelle myyt, mihin hintaan ja mistä asiakkaat tulevat. Liiketoimintasuunnitelman voi tehdä myös Työmarkkinatorin maksuttomalla työkalulla.
2. Valitse yritysmuoto. Esimerkiksi toiminimi tai osakeyhtiö edellä kuvatun vertailun perusteella.
3. Hae tarvittaessa starttirahaa. Starttirahaa voi saada päätoimisen yritystoiminnan käynnistämiseen enintään 12 kuukaudeksi (kaksi kuuden kuukauden jaksoa). Sitä on haettava ennen yrityksen rekisteröintiä, ja hakemukset käsittelee oman alueen työllisyysalue – julkiset työvoimapalvelut siirtyivät valtiolta kuntien vastuulle 1.1.2025.
4. Tee perustamisilmoitus ja hanki Y-tunnus. Toiminimen voi aloittaa OmaVerossa, jolloin Y-tunnus tulee heti käyttöön. Osakeyhtiö, avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö perustetaan sähköisesti YTJ-palvelussa (ytj.fi). Samalla ilmoittaudutaan Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) kaupparekisteriin.
5. Ilmoittaudu verorekistereihin. Samalla perustamisilmoituksella voit hakeutua ennakkoperintärekisteriin, arvonlisäverovelvollisten rekisteriin ja tarvittaessa työnantajarekisteriin.
6. Ota pakolliset vakuutukset ja järjestä kirjanpito. Tärkein on yrittäjän eläkevakuutus (YEL), ja kirjanpidon voi hoitaa itse tai tilitoimiston avulla.

Konkreettiset vinkit yrityksen perustajalle sekä paikallisten uusyrityskeskusten maksuton neuvonta auttavat välttämään tyypillisimmät alkuvaiheen sudenkuopat.

Yrittäjän verotus ja pakolliset vakuutukset

Yrittäjän tärkein lakisääteinen vakuutus on yrittäjän eläkevakuutus (YEL), joka kerryttää eläkettä ja vaikuttaa myös sairaus- ja vanhempainpäivärahaan. Vuonna 2026 YEL on pakollinen, kun olet 18–69-vuotias, työskentelet yrityksessäsi, toiminta on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään neljä kuukautta ja arvioitu YEL-työtulosi on vähintään 9 423,09 euroa vuodessa.

YEL-työtulo ei ole sama asia kuin yrityksen tulos tai itselle nostettu palkka, vaan sen tulee vastata oman työpanoksesi taloudellista arvoa. Työtulon suuruus määrittää sekä vakuutusmaksun että tulevan eläkkeen ja monien etuuksien tason, joten sitä ei kannata arvioida liian pieneksi. Verotus taas riippuu yritysmuodosta: toiminimen tulos verotetaan yrittäjän henkilökohtaisena ansio- ja pääomatulona, kun taas osakeyhtiö on erillinen verovelvollinen, joka maksaa yhteisöveroa voitostaan.

Nuoret yrittäjät, kevytyrittäjyys ja sivutoiminen yrittäjyys

Yrittäjäksi ei tarvitse ryhtyä kerralla ja kokopäiväisesti. Yhä useampi aloittaa pienin askelin, ja etenkin nuorten yrittäjien keskuudessa suositaan kevyitä aloitustapoja. Yleisimpiä matalan kynnyksen reittejä ovat:

• Kevytyrittäjyys: laskutat työstäsi laskutuspalvelun kautta ilman omaa Y-tunnusta. Tästä voi kasvaa väylä kokopäiväiseen yrittäjyyteen – aiheesta kerrotaan jutussa kevytyrittäjyydestä.
• Sivutoiminen yrittäjyys: kokeilet liikeideaa palkkatyön tai opiskelun ohessa. Lue lisää sivutoimisesta yrittäjyydestä.
• Nuoret yrittäjät: moni perustaa ensimmäisen yrityksensä verkkoon, esimerkiksi verkkokaupan. Tutustu nuorten yrittäjien ilmiöön tarkemmin.

Näissä kevyemmissä muodoissa on omat sääntönsä muun muassa YEL-vakuuttamisessa ja verotuksessa, joten ehdot kannattaa tarkistaa ennen aloitusta.

Palkkatyö vai yrittäjyys – mitä eroa niillä on?

Suurin ero palkkatyön ja yrittäjyyden välillä on vastuun ja vapauden suhde. Palkansaaja saa säännöllisen palkan, lakisääteisen työttömyys- ja eläketurvan sekä työnantajan järjestämän työterveyshuollon, mutta työn sisältö ja aikataulu määräytyvät pitkälti työnantajan ehdoilla. Yrittäjä taas päättää itse työstään, mutta vastaa myös tuloista, kuluista, vakuutuksista ja riskeistä.

Käytännössä erot näkyvät arjessa näin:

• Tulot: palkansaajalla kiinteä ja ennakoitava, yrittäjällä toiminnan tuloksesta riippuva.
• Sosiaaliturva: palkansaajalla kattava ja automaattinen, yrittäjällä pitkälti itse valitun YEL-työtulon varassa.
• Vapaus: palkansaajalla rajatumpi, yrittäjällä laajempi mutta vastuullinen.
• Riski: palkansaajalla pieni, yrittäjällä suurempi – mutta myös tuotto voi olla suurempi.

Monelle sopiva välimuoto on aloittaa kevyesti palkkatyön rinnalla ja siirtyä kokopäiväiseksi yrittäjäksi vasta, kun toiminta kantaa. Monelle juuri tämä asteittainen siirtymä on luontevin tapa testata, sopiiko yrittäjyys omaan elämäntilanteeseen.

Mistä yrittäjä saa rahoitusta ja neuvontaa?

Aloittava yrittäjä ei ole yksin, sillä Suomessa on tarjolla sekä maksutonta neuvontaa että useita rahoituslähteitä. Rahoitusta ja tukea voi hakea muun muassa näistä:

• Uusyrityskeskukset: tarjoavat maksutonta ja luottamuksellista neuvontaa liikeidean ja liiketoimintasuunnitelman arviointiin.
• Starttiraha: työllisyysalueen myöntämä tuki, joka turvaa toimeentuloa yritystoiminnan käynnistysvaiheessa enintään 12 kuukauden ajan.
• Finnvera: valtion erityisrahoitusyhtiö, joka myöntää lainoja ja takauksia erityisesti aloittaville ja kasvaville yrityksille.
• Pankkilainat ja oma pääoma: tyypillisin tapa rahoittaa kalustohankintoja ja alkuvaiheen kuluja.
• ELY-keskusten ja Business Finlandin tuet: suunnattu etenkin kehittämiseen, kansainvälistymiseen ja innovaatioihin.

Ennen rahoituksen hakemista kannattaa laatia realistinen laskelma tulevista tuloista ja menoista. Hyvin valmisteltu liiketoimintasuunnitelma helpottaa sekä rahoituksen saamista että starttirahapäätöstä.

Aloittavan yrittäjän yleisimmät virheet

Suurin osa alkuvaiheen ongelmista johtuu puutteellisesta suunnittelusta, ei huonosta liikeideasta. Yleisimpiä virheitä ovat:

• hinnoittelu liian alhaiseksi, jolloin työ ei kata kuluja
• liian pieneksi arvioitu YEL-työtulo, mikä heikentää eläke- ja sosiaaliturvaa
• talouspuskurin puuttuminen heti alussa
• kirjanpidon ja arvonlisäveron laiminlyönti
• kaiken tekeminen yksin, vaikka neuvontaa ja apua olisi tarjolla
• epäonnistumisen pelko, vaikka virheet ovat normaali osa oppimista

Virheistä toipuminen kuuluu yrittäjyyteen, ja niistä voi myös oppia paljon – aihetta käsitellään jutussa virheiden tekemisestä ja niiden arvostuksesta yrittäjyydessä.

Usein kysytyt kysymykset (FAQ)

Kannattaako ryhtyä yrittäjäksi?

Se riippuu tilanteestasi. Yrittäjyys sopii, jos sinulla on toimiva liikeidea, riskinsietokykyä ja halu päättää itse työstäsi. Jos arvostat ennen kaikkea vakaata palkkaa ja valmista sosiaaliturvaa, palkkatyö voi olla sinulle sopivampi vaihtoehto.

Paljonko yrityksen perustaminen maksaa?

Toiminimen perustaminen OmaVerossa on maksutonta. Sähköisestä perustamisilmoituksesta YTJ-palvelussa peritään PRH:n käsittelymaksu yritysmuodon mukaan. Osakeyhtiöllä ei ole enää vähimmäispääomavaatimusta, joten varsinaista pakollista alkupääomaa ei tarvita.

Tarvitseeko yrittäjän ottaa YEL-vakuutus?

Kyllä, jos edellytykset täyttyvät. Vuonna 2026 YEL on pakollinen 18–69-vuotiaalle yrittäjälle, kun toiminta on jatkunut yhtäjaksoisesti vähintään neljä kuukautta ja arvioitu työtulo on vähintään 9 423,09 euroa vuodessa.

Mikä yritysmuoto kannattaa valita?

Pienimuotoiseen yksin tehtävään toimintaan valitaan usein toiminimi sen helppouden vuoksi. Osakeyhtiö sopii, kun halutaan rajoittaa henkilökohtaista vastuuta tai mukaan tulee useampia omistajia. Valinta kannattaa tehdä toiminnan laajuuden, vastuukysymysten ja verotuksen perusteella.

Voinko olla yrittäjä palkkatyön ohella?

Kyllä. Sivutoiminen yrittäjyys ja kevytyrittäjyys mahdollistavat liikeidean kokeilun palkkatyön tai opiskelun ohessa pienellä riskillä. Tällöin on hyvä tarkistaa oma verotus ja YEL-vakuuttamisen tarve etukäteen.