Yrittäjäverotus Suomessa

Yrittäjän verotus vaikuttaa jokaisen suomalaisen yrityksen arkeen, mutta säännöt muuttuvat tiuhaan ja menevät helposti sekaisin. Tämä opas kokoaa yhteen, miten yrityksiä verotetaan Suomessa vuonna 2026: mikä on yhteisöveron ja arvonlisäveron taso, miten eri yritysmuotoja verotetaan ja mitä maksuja uuden yrittäjän kannattaa tuntea. Elinkeinoelämän keskusliiton Yritysverotus Suomessa -katsaus ja verotuksen pääperiaatteita käsittelevä kirjallisuus antavat aiheeseen laajempaa taustaa. Luvut on tarkistettu Verohallinnon ja muiden virallisten lähteiden tiedoista.

Mitä yrittäjän verotus käytännössä tarkoittaa?

Yrityksen verotuksen määrä riippuu ennen kaikkea siitä, mikä yritysmuoto on kyseessä. Vero lasketaan pääosin yrityksen voitollisesta tuloksesta eli siitä, paljonko tuloja jää jäljelle, kun liiketoiminnan menot on vähennetty. Lisäksi yrityksen nettovarallisuus (varat miinus velat) vaikuttaa siihen, kuinka suuri osa tuloksesta verotetaan kevyemmin pääomatulona.

Jos yrityksen toiminta on tappiollista – kuten usein juuri ensimmäisinä vuosina – tappiota ei veroteta. Vahvistettu tappio voidaan vähentää tulevien tilikausien voitoista, tällä hetkellä seuraavan kymmenen vuoden aikana. Hallitus on esittänyt vähennysajan pidentämistä 25 vuoteen verovuodesta 2026 alkaen, mutta tarkista voimassa oleva sääntö Verohallinnolta. Vasta tappioiden vähentämisen jälkeen lasketaan kyseisen vuoden verotettava tulo.

Miten yritysmuoto vaikuttaa verotukseen?

Suomessa yritystä verotetaan eri tavoin sen mukaan, mikä yritysmuoto on valittu. Yhtä monta kuin on erilaisia yritysmuotoja, on myös verotustapoja. Yrityksen perustamista harkitsevan kannattaa siksi ensimmäiseksi selvittää, mikä muoto sopii omaan toimintaan. Tätä ei tarvitse jännittää liikaa: yritysmuotoa on mahdollista muuttaa myös myöhemmin toiminnan jo käynnistyttyä. Alla käydään selvyyden vuoksi läpi yleisimmät yhtiömuodot ja niiden verotus, jotta vertailu olisi helpompaa.

Toiminimi eli yksityinen elinkeinonharjoittaja

Toiminimen koko tulos verotetaan yrittäjän henkilökohtaisena tulona. Yksityinen elinkeinonharjoittaja ei siis ole yrityksestään erillinen verovelvollinen. Käytännössä verotus etenee näin:

• Yritystulosta vähennetään ensin 5 prosentin yrittäjävähennys.
• Jäljelle jäävä tulo jaetaan pääomatuloksi ja ansiotuloksi. Pääomatulo-osuus on lähtökohtaisesti 20 prosenttia edellisen vuoden nettovarallisuudesta.
• Loppuosa verotetaan ansiotulona yhdessä yrittäjän muiden ansiotulojen kanssa progressiivisen asteikon mukaan.

Yrittäjä voi halutessaan vaatia, että pääomatulo-osuus lasketaan 20 prosentin sijaan 10 prosentin tuotolla tai että koko tulo verotetaan ansiotulona. Pienituloisella tämä voi keventää verotusta. Toiminimi sopii usein pienimuotoiseen toimintaan, ja monelle se on luonteva reitti myös kevytyrittäjyydestä kokoaikaiseen yrittäjyyteen.

Avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö

Henkilöyhtiön tulos jaetaan verotettavaksi yhtiömiesten kesken. Kommandiittiyhtiö ja avoin yhtiö eivät itse maksa tuloveroa, vaan sekä tulos että nettovarallisuus jaetaan yhtiömiehille heidän osuuksiensa suhteessa. Kukin yhtiömies maksaa veron omasta osuudestaan samaan tapaan kuin toiminimiyrittäjä, eli osa pääomatulona ja osa ansiotulona. Tämä muoto on tyypillinen esimerkiksi perheen tai kahden kumppanin yhdessä pyörittämässä perheyrityksessä.

Osakeyhtiö ja osuuskunta

Osakeyhtiö on omistajistaan erillinen verovelvollinen, joka maksaa voitostaan yhteisöveroa. Osakeyhtiö maksaa toiminnastaan yhteisöveroa, ja omistaja maksaa veroa vasta siitä rahasta, jonka hän nostaa yhtiöstä palkkana tai osinkona. Sama periaate koskee osuuskuntia. Osakeyhtiö on yleinen muoto kasvua tavoittelevalle yritykselle, kuten startup-yritykselle, koska se erottaa omistajan henkilökohtaisen talouden yrityksen taloudesta.

Paljonko osakeyhtiö maksaa yhteisöveroa?

Osakeyhtiön ja osuuskunnan yhteisöveroprosentti on vuonna 2026 20 prosenttia verotettavasta tulosta. Vero on suhteellinen eli sama riippumatta voiton suuruudesta. Hallitus on esittänyt yhteisöveron alentamista 18 prosenttiin vuoden 2027 alusta, mutta tätä opasta kirjoitettaessa muutos ei ole vielä lopullisesti vahvistettu – tarkista voimassa oleva prosentti Verohallinnolta.

Yhteisövero maksetaan yrityksen verovuoden voitosta. Omistaja maksaa oman veronsa erikseen: palkasta ansiotulon veroasteikon mukaan ja osingosta omien sääntöjensä mukaan (katso alla). Tämä kahden tason rakenne on osakeyhtiön verotuksen tärkein ero toiminimeen verrattuna.

Arvonlisävero yrittäjän näkökulmasta

Arvonlisävero (ALV) on kulutusvero, jonka yritys lisää myyntihintaan ja tilittää valtiolle. Uuden ja kokeneemmankin yrittäjän on hyvä tuntea seuraavat faktat. Arvonlisävero maksetaan lähtökohtaisesti kaikesta Suomessa tapahtuvasta tavaroiden ja palveluiden myynnistä, joka on liiketoimintaa. Yritys kerää veron asiakkailta ja saa vähentää omiin ostoihinsa sisältyneen arvonlisäveron.

Mitkä ovat ALV-kannat vuonna 2026?

Yleinen arvonlisäverokanta on 25,5 prosenttia, ja lisäksi käytössä on alennettuja kantoja. Kannat 1.1.2026 alkaen ovat:

• 25,5 % – yleinen kanta, joka koskee useimpia tavaroita ja palveluita. Kanta nousi 24 prosentista 1.9.2024.
• 13,5 % – alennettu kanta muun muassa elintarvikkeille, ravintola- ja ateriapalveluille, kirjoille, lääkkeille, majoitukselle sekä liikunta- ja henkilökuljetuspalveluille. Kanta oli 14 % 31.12.2025 saakka ja laski 13,5 prosenttiin vuoden 2026 alusta.
• 10 % – sanoma- ja aikakauslehdet, sekä painetut että sähköiset.
• 0 % – esimerkiksi EU:n ulkopuolelle suuntautuva vienti; ostojen vero on silti vähennyskelpoinen.

Milloin yrityksen on rekisteröidyttävä alv-velvolliseksi?

Yrityksen ei tarvitse rekisteröityä arvonlisäverovelvolliseksi, jos sekä kuluvan että edellisen kalenterivuoden liikevaihto on enintään 20 000 euroa. Tämä vähäisen toiminnan raja nousi 15 000 eurosta 20 000 euroon vuoden 2025 alussa. Huomioi seuraavat kohdat:

• Liikevaihto lasketaan aina kalenterivuodelta, vaikka toiminta kestäisi vain osan vuotta.
• Kun 20 000 euron raja ylittyy, rekisteröintivelvollisuus ja veron maksu alkavat ylityshetkestä – eivät takautuvasti koko vuodelta.
• Aiempi alarajahuojennus (veronhuojennus pienen liikevaihdon yrityksille) poistui 1.1.2025 alkaen. Vuodelta 2024 huojennusta on vielä voinut hakea.

Vaikka liikevaihto jäisi rajan alle, rekisteröityminen voi olla pakollista esimerkiksi tavaran yhteisöhankinnassa toisesta EU-maasta. Pienen tai sivutoimisen yrittäjyyden kohdalla kannattaa seurata liikevaihtoa, jottei raja ylity huomaamatta.

Miten pääomatuloa ja ansiotuloa verotetaan?

Pääomatulo verotetaan kiinteämmällä asteikolla kuin ansiotulo. Pääomatulon veroprosentti on 30 prosenttia ja 30 000 euron ylittävältä osalta 34 prosenttia. Tämä koskee esimerkiksi toiminimen pääomatulo-osuutta ja osinkojen veronalaista pääomatuloa.

Ansiotulo (kuten palkka ja toiminimen ansiotulo-osuus) verotetaan progressiivisesti: mitä enemmän tuloa, sitä korkeampi veroprosentti. Ansiotuloon kuuluu valtion tulovero sekä kunnallis- ja muut ansiotuloveron luonteiset maksut. Juuri progressio on syy siihen, että osakeyhtiön omistaja miettii tarkkaan palkan ja osingon suhdetta – osinko voi olla kevyemmin verotettua kuin suuri palkka.

Miten listaamattoman osakeyhtiön osinkoa verotetaan?

Listaamattomasta osakeyhtiöstä saadun osingon verotus jakautuu kevyemmin verotettuun ja ankarammin verotettuun osaan. Jako perustuu osakkeiden niin sanottuun matemaattiseen arvoon, joka lasketaan yhtiön nettovarallisuudesta. Pääpiirteet ovat:

• Osinko, joka vastaa enintään 8 prosentin vuotuista tuottoa osakkeiden matemaattiselle arvolle, on huojennettua. Tästä osasta 25 prosenttia on veronalaista pääomatuloa ja 75 prosenttia verovapaata – henkilökohtaiseen 150 000 euron rajaan asti.
• Jos 8 prosentin osinko ylittää 150 000 euroa, ylittävästä osasta 85 prosenttia on veronalaista pääomatuloa.
• Osinko, joka ylittää 8 prosentin tuoton, on ansiotulo-osinkoa: siitä 75 prosenttia on veronalaista ansiotuloa ja 25 prosenttia verovapaata.

Esimerkki: jos osakkeiden matemaattinen arvo on 100 000 euroa, 8 prosentin osuus on 8 000 euroa. Tästä 25 prosenttia eli 2 000 euroa on veronalaista pääomatuloa ja loput verovapaata. Laskenta voi mutkistua, jos omistat useita yhtiöitä, joten osinkojen suunnittelu kannattaa tehdä kirjanpitäjän kanssa.

Ennakkovero, YEL ja muut yrittäjän maksut

Verojen lisäksi yrittäjän talouteen vaikuttavat ennakkovero ja pakollinen eläkevakuutus. Nämä kannattaa ottaa huomioon jo yritystä perustettaessa, sillä ne vaikuttavat kassavirtaan heti alusta alkaen.

Ennakkovero

Ennakkovero on arvioidun vuositulon perusteella maksettava tulovero, jonka yrittäjä maksaa pitkin vuotta. Yritys tai yrittäjä arvioi tulevan tuloksen, ja Verohallinto määrää sen pohjalta ennakkoveron erät. Jos tulos muuttuu, ennakkoveroa voi hakemuksella korottaa tai alentaa OmaVerossa, jolloin vältytään ikäviltä jäännösveroilta tai turhan suurilta ennakoilta.

YEL-vakuutus

Yrittäjän eläkevakuutus (YEL) on useimmille yrittäjille pakollinen ja samalla verotuksessa vähennyskelpoinen. Vakuutus on otettava, kun yrittäjä on 18–69-vuotias, toiminta kestää vähintään neljä kuukautta ja arvioitu työtulo on vähintään 9 423,09 euroa vuodessa (2026). Keskeisiä lukuja:

• YEL-maksu on noin 24,40 prosenttia vahvistetusta työtulosta.
• Aloittava yrittäjä saa ensimmäisten neljän vuoden ajan 22 prosentin alennuksen maksusta.
• Työtulon yläraja on 214 000 euroa vuonna 2026.
• Pakolliset YEL-maksut saa vähentää verotuksessa joko elinkeinotoiminnan tulosta tai omassa (tai puolison) henkilökohtaisessa verotuksessa – samoja maksuja ei kuitenkaan saa vähentää kahdesti.

Ennakkoratkaisu, valmistevero ja muut käsitteet

Yrittäjän on hyvä tuntea myös eräitä erityistilanteiden käsitteitä. Ennakkoratkaisu on Verohallinnolta etukäteen haettava sitova päätös siitä, miten tiettyä verokysymystä käsitellään. Valmistevero taas on tiettyihin tuotteisiin, kuten alkoholiin, tupakkaan ja polttoaineisiin, kohdistuva erityisvero, joka koskee näitä tuotteita valmistavia tai maahantuovia yrityksiä. Myös muutokset ennakkoveroihin ja vahvistettuun verotukseen kuuluvat yrittäjän perusasioihin. Nämä kannattaa käydä läpi oman kirjanpitäjänsä kanssa, sillä asiantuntija-apuun käytetty aika säästää yleensä sekä rahaa että harmeja.

Mitä kuluja yritys saa vähentää verotuksessa?

Verotettava tulo lasketaan vähentämällä yrityksen tuloista sen toiminnasta aiheutuneet menot, joten vähennykset pienentävät suoraan maksettavaa veroa. Vähennyskelpoisia ovat liiketoiminnan tulon hankkimiseen ja säilyttämiseen liittyvät kulut. Tyypillisiä vähennyksiä ovat:

• Ostot ja materiaalit sekä alihankinta.
• Toimitila- ja vuokrakulut, tai toiminimellä laskennallinen työhuonevähennys.
• Kaluston ja koneiden hankinnat, jotka vähennetään joko kerralla tai poistoina usean vuoden aikana.
• Matkakulut, työvälineet, ohjelmistot ja ammattikirjallisuus.
• Pakolliset YEL-maksut ja muut vakuutukset.
• Markkinointi, kirjanpito ja muut asiantuntijapalvelut.

Vähennyksen edellytys on, että kulu liittyy liiketoimintaan ja että siitä on tosite. Yksityistalouden menot eivät ole vähennyskelpoisia, ja osittain yksityiskäytössä olevista hankinnoista voi vähentää vain liiketoiminnan osuuden. Arvonlisäverovelvollinen yritys saa lisäksi vähentää ostoihin sisältyneen arvonlisäveron oman myynnin verosta, mikäli osto liittyy verolliseen toimintaan.

Yrittäjän yleisimmät verotusvirheet

Suurin osa verovirheistä johtuu huolimattomuudesta, ei vilpistä. Yleisimpiä sudenkuoppia ovat:

• Arvonlisäverorajan unohtaminen. 20 000 euron liikevaihtoraja ylittyy loppuvuodesta huomaamatta, jolloin alv jää perimättä asiakkailta.
• Yksityistalouden ja yrityksen rahojen sekoittaminen. Etenkin toiminimellä on tärkeää erottaa yritykseen liittyvät menot yksityisotoista.
• Ennakkoveron aliarviointi. Liian pieneksi arvioitu tulos johtaa jäännösveroon ja mahdollisiin korkoihin.
• Kuittien ja tositteiden puuttuminen. Ilman tositetta kulua ei voi vähentää verotuksessa.
• Vähennysten jättäminen hyödyntämättä. Esimerkiksi YEL-maksut, työhuone ja laitteet jäävät joskus vähentämättä.

Moni näistä virheistä kuuluu niihin asioihin, jotka kannattaa ottaa huomioon jo ennen yrittäjäksi ryhtymistä.

Kenelle mikäkin yritysmuoto sopii?

Oikea yritysmuoto riippuu toiminnan laajuudesta, riskeistä ja tavoitteista. Pieneen, yhden hengen ja matalan riskin toimintaan toiminimi on usein kevein vaihtoehto. Kahden tai useamman kumppanin yhteistyöhön sopivat avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö. Osakeyhtiö on luontevin, kun toimintaan liittyy suurempi riski, ulkopuolista pääomaa tai selkeä kasvutavoite, koska se rajaa omistajan vastuun sijoitettuun pääomaan. Lopullinen valinta kannattaa tehdä yhdessä kirjanpitäjän kanssa – ja muistaa, että yrittäjäksi ryhtyminen on muutakin kuin verotusta.

Vastuuvapauslauseke

Tämä artikkeli on yleistä tietoa yritysten verotuksesta Suomessa, eikä sitä tule tulkita vero- tai sijoitusneuvoksi. Verolainsäädäntö ja veroprosentit muuttuvat, ja tässä esitetyt luvut koskevat vuotta 2026 artikkelin kirjoitushetken tietojen mukaan. Osa mainituista muutoksista on vielä valmisteilla. Tarkista aina ajantasaiset säännöt Verohallinnolta (vero.fi) ja varmista oman tilanteesi verotus kirjanpitäjältä tai veroasiantuntijalta ennen päätöksentekoa.

Usein kysytyt kysymykset (UKK)

Paljonko osakeyhtiö maksaa veroa Suomessa 2026?

Osakeyhtiö maksaa verotettavasta voitostaan 20 prosentin yhteisöveron vuonna 2026. Omistaja maksaa lisäksi henkilökohtaista veroa yhtiöstä nostamastaan palkasta ja osingosta. Yhteisöveroa on esitetty alennettavaksi 18 prosenttiin vuodesta 2027, mutta muutosta ei ollut vielä lopullisesti vahvistettu.

Milloin yrityksen täytyy rekisteröityä arvonlisäverovelvolliseksi?

Rekisteröinti on tarpeen, kun kalenterivuoden liikevaihto ylittää 20 000 euroa. Jos sekä kuluvan että edellisen vuoden liikevaihto jää enintään 20 000 euroon, yritys voi toimia ilman alv-velvollisuutta. Tietyissä tilanteissa, kuten EU-tavaraostoissa, rekisteröinti voi olla pakollista pienemmälläkin liikevaihdolla.

Miten toiminimen tulo verotetaan?

Toiminimen tulosta vähennetään ensin 5 prosentin yrittäjävähennys, minkä jälkeen tulo jaetaan pääomatuloksi ja ansiotuloksi. Pääomatulo-osuus on yleensä 20 prosenttia edellisen vuoden nettovarallisuudesta ja sitä verotetaan 30/34 prosentin mukaan. Loppu on ansiotuloa, jota verotetaan progressiivisesti.

Mikä on pääomatulon veroprosentti?

Pääomatulon veroprosentti on 30 prosenttia 30 000 euroon asti ja 34 prosenttia sen ylittävältä osalta. Pääomatuloa ovat esimerkiksi toiminimen pääomatulo-osuus ja osinkojen veronalainen pääomatulo-osa.

Onko YEL-vakuutus pakollinen ja saako sen vähentää verotuksessa?

YEL-vakuutus on pakollinen, kun yrittäjä on 18–69-vuotias, toiminta kestää vähintään neljä kuukautta ja työtulo on vähintään 9 423,09 euroa vuodessa (2026). Pakolliset YEL-maksut ovat kokonaan vähennyskelpoisia joko elinkeinotoiminnan tulosta tai henkilökohtaisessa verotuksessa.