Nuoret yrittäjät Suomessa – näin pääset alkuun yrittäjänä

Nuoret yrittäjät ovat Suomessa yhä tavallisempi näky: koululaiset myyvät kesällä omia palveluitaan, opiskelijat pyörittävät pientä yritystä opintojen ohella ja osa perustaa ensimmäisen yrityksensä jo alaikäisenä. Tähän oppaaseen on koottu tutkittua tietoa siitä, kuinka kiinnostuneita nuoret ovat yrittäjyydestä, miten nuori voi kokeilla yrittämistä turvallisesti, mitä laki alaikäiseltä yrittäjältä edellyttää ja millaisia tukia on tarjolla.

Mitä tarkoittaa nuori yrittäjä?

Nuori yrittäjä on nuori henkilö, joka harjoittaa omaa yritystoimintaa eli myy tuotteita tai palveluja omaan lukuunsa ja kantaa toiminnan riskin. Yhtä virallista ikärajaa käsitteelle ei ole, vaan määritelmä vaihtelee asiayhteyden mukaan.

• Yrittäjäjärjestöissä nuoreksi yrittäjäksi lasketaan yleensä alle 36-vuotias. Suomen Yrittäjien nuorten verkosto ja sen Vuoden nuori yrittäjä -kilpailu käyttävät tätä rajaa.
• 4H-yrityksessä toimijat ovat 13–28-vuotiaita.
• Arkikielessä nuorella yrittäjällä tarkoitetaan usein opiskelijaa tai juuri työelämään siirtyvää, joka perustaa ensimmäisen yrityksensä.

Olennaista ei ole tarkka ikä vaan se, että yrittäminen aloitetaan tavallista nuorempana – usein ilman pitkää työkokemusta mutta hyvin vahvoilla digitaidoilla. Jos pohdit, sopiiko yrittäjyys itsellesi, aiheeseen kannattaa tutustua myös juttujen miksi yrittäjäksi ja minkälainen ihminen alkaa yrittäjäksi kautta.

Kuinka kiinnostuneita nuoret ovat yrittäjyydestä?

Nuorten asenteet yrittäjyyttä kohtaan ovat Suomessa ennätysmyönteiset. Tuoreimman Nuorten tulevaisuusraportin (2025) mukaan jo noin puolet nuorista voisi kuvitella toimivansa yrittäjänä. Kyselyyn vastasi yli 4 800 ylä­koulu­laista sekä toisen asteen opiskelijaa alkuvuodesta 2025.

• 51 % nuorista voisi toimia yrittäjänä – vuonna 2022 osuus oli 38 %.
• 27 % uskoo perustavansa joskus oman yrityksen ja jopa 45 % voisi jatkaa jonkun muun perustamaa yritystä.
• 21 % kokee, ettei voisi toimia yrittäjänä. Vielä 2022 näin ajatteli 34 %.
• Lähes 70 % nuorista pitää yrittäjyyttä tärkeänä suomalaiselle yhteiskunnalle, ja noin 40 % toivoo kouluihin lisää yrittäjyysopetusta.

Luvut ovat korkeita, kun niitä verrataan koko väestöön: Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan Suomen yrittäjyysaste on reilut 10 prosenttia työllisistä. Nuorten innostus ei jää pelkäksi asenteeksi – esimerkiksi nuorten perustamien 4H-yritysten määrä nousi vuonna 2025 jo 3 115:een, mikä on 58 prosenttia enemmän kuin vuonna 2021.

Voiko alaikäinen perustaa yrityksen?

Kyllä voi, mutta alle 18-vuotias tarvitsee pääsääntöisesti huoltajan suostumuksen. Alaikäinen on holhoustoimilain mukaan vajaavaltainen, eli hän saa itsenäisesti tehdä vain vähäisiä ja tavanomaisia oikeustoimia. Yritystoiminnan aloittaminen ei kuulu näihin, joten mukaan tarvitaan huoltaja tai muu edunvalvoja.

Huoltajan suostumus ja vastuut

Elinkeinon harjoittamisen vapaudesta annetun lain mukaan alaikäinen voi harjoittaa elinkeinoa, jos hänen huoltajansa antaa siihen suostumuksen. Käytännössä huoltajaa tarvitaan myös esimerkiksi yrityksen pankkitilin avaamiseen. Vastuu toiminnasta on silti nuorella itsellään: huoltajan suostumus ei tee vanhemmasta vastuullista yrityksen veloista tai sitoumuksista.

Mikä yritysmuoto alaikäiselle sopii?

Yksinkertaisin muoto on toiminimi (yksityinen elinkeinonharjoittaja), jolloin nuori saa oman Y-tunnuksen ja laskuttaa omissa nimissään. Toiminimen voi perustaa verkossa, mutta se edellyttää suomalaista henkilötunnusta ja verkkopankkitunnuksia; alaikäisen sähköinen rekisteröinti voi olla rajoitettua, joten asia kannattaa varmistaa Patentti- ja rekisterihallitukselta. Osakeyhtiö on mahdollinen, mutta alaikäinen ei voi toimia sen hallituksen jäsenenä eikä toimitusjohtajana. Monelle nuorelle kevyin tapa aloittaa on kevytyrittäjyys, jossa yritystä ei perusteta lainkaan vaan laskutus hoidetaan laskutuspalvelun kautta.

Miten nuori voi kokeilla yrittäjyyttä?

Nuoren ei tarvitse perustaa heti kokopäiväistä yritystä. Riskin voi pitää pienenä aloittamalla jonkin kokeiluun tai opetukseen rakennetun mallin kautta. Alla on neljä yleisintä reittiä ja niiden erot.

NY Vuosi yrittäjänä

NY Vuosi yrittäjänä on kouluissa toteutettava ohjelma, jossa oppilaat perustavat ja pyörittävät oikealla rahalla toimivaa harjoitusyritystä (NY-yritys) lukuvuoden ajan. Ohjelmaa koordinoi Nuorten yrittäjyys ja talous NYT ry, joka syntyi vuonna 2023 Nuori Yrittäjyys ry:n ja Talous ja nuoret TAT:n yhdistyessä. Ohjelma sopii yläkouluun, toiselle asteelle ja korkeakouluun, ja opettaja ohjaa työskentelyä.

4H-yritys

4H-yritys on 13–28-vuotiaille suunnattu tapa harjoittaa pienimuotoista yritystoimintaa vapaa-ajalla. Nuori liittyy paikalliseen 4H-yhdistykseen, käy yrityskoulutuksen, tekee liiketoimintasuunnitelman ja saa oman yritysohjaajan. Toiminta pidetään pienenä – liikevaihto on tyypillisesti muutamasta kymmenestä eurosta muutamaan tuhanteen euroon vuodessa – ja yleisimpiä aloja ovat piha- ja puutarhatyöt, kädentaidot ja myynti.

Kevytyrittäjyys ja laskutuspalvelut

Kevytyrittäjä tekee työtä yrittäjämäisesti mutta laskuttaa työnsä laskutuspalvelun kautta ilman omaa Y-tunnusta. Palvelu hoitaa laskutuksen ja ennakonpidätyksen, mikä tekee aloittamisesta matalan kynnyksen kokeilun. Tämä on suosittu tapa testata liikeideaa ennen varsinaisen yrityksen perustamista.

Sivutoiminen yrittäjyys

Moni nuori toimii sivutoimisena yrittäjänä opiskelun tai palkkatyön ohella. Näin yritystoimintaa ja sen kannattavuutta voi kokeilla ilman, että koko toimeentulo on heti sen varassa. Sivutoimisuus on usein luonteva ponnahduslauta kohti täysipäiväistä yrittäjyyttä, ja osa näistä yrityksistä kasvaa myöhemmin startup-yritykseksi.

Nuorille yrittäjille on oma verkosto

Nuorilla yrittäjillä on Suomessa oma verkosto, Nuoret Yrittäjät, joka toimii Suomen Yrittäjät -liiton yhteydessä. Verkosto on avoin alle 36-vuotiaille jäsenyrittäjille, ja päätoimisesti opiskelevat voivat liittyä maksutta. Verkoston kautta saa tietoa, vertaistukea ja mahdollisuuden verkostoitua. Verkostoituminen voi parhaimmillaan johtaa uusiin kumppanuuksiin tai yhdessä perustettuun yritykseen.

Yksi tunnetuimmista nuoren yrittäjyyden esimerkeistä on vuonna 2016 julkisuuteen noussut hevosmies Arvi, joka myi itse tekemiään koruja ostaakseen oman hevosen. Tarina keräsi laajaa huomiota ja tuhansia seuraajia sosiaalisessa mediassa, ja se havainnollistaa hyvin, kuinka pitkälle sinnikkyys ja selkeä tavoite voivat nuoren yrittäjän viedä.

Starttiraha, opintotuki ja muut tuet

Aloittavalle yrittäjälle on tarjolla julkista tukea, mutta tuet vaikuttavat toisiinsa – etenkin opiskelijan kannattaa selvittää kokonaisuus etukäteen.

Starttiraha

Starttiraha turvaa päätoimiseksi yrittäjäksi ryhtyvän toimeentuloa yritystoiminnan alussa. Tukea haetaan Työmarkkinatori-palvelun kautta ennen kuin päätoiminen yritystoiminta alkaa; vuoden 2025 alusta työvoimapalvelut siirtyivät valtiolta kuntien työllisyyspalveluille, joten hakemus käsitellään omassa kunnassa. Starttiraha myönnetään ensin kuudeksi kuukaudeksi ja sitä voidaan jatkaa niin, että yhteiskesto on enintään 12 kuukautta. Määrä vastaa suuruudeltaan Kelan peruspäivärahaa eli noin 800 euroa kuukaudessa, ja se on veronalaista tuloa. Starttirahaa ja opintorahaa ei voi saada samaan aikaan.

Opintotuki ja yrittäjätulo

Opiskelu ja yrittäjyys sopivat yhteen, kunhan tulorajat pitää mielessä. Opintotuen saaminen edellyttää päätoimista opiskelua, ja yritystoimintaa voi jatkaa opintojen ohella käytännössä vain sivutoimisesti. Vuositulorajaan lasketaan kaikki vuoden aikana elinkeinotoiminnasta saadut tulot – myös ennen opintojen alkua tai niiden päättymisen jälkeen ansaitut. Ajantasaiset euromäärät ja oman tilanteen vaikutuksen kannattaa aina tarkistaa Kelalta tai OmaKelasta ennen tuloja tuottavan toiminnan aloittamista.

Yleisimmät virheet nuoren yrittäjän alussa

Innostus on nuoren yrittäjän vahvuus, mutta samat sudenkuopat toistuvat usein. Yleisimmät virheet ovat:

• Verojen ja maksujen unohtaminen. Arvonlisävero, ennakkovero ja yrittäjän eläkevakuutus (YEL) yllättävät, jos ne jättää budjetoimatta. Perusasiat kannattaa opetella etukäteen – tähän auttaa esimerkiksi juttu yrittäjäverotus Suomessa.
• Omien ja yrityksen rahojen sekoittaminen. Pidä yritystoiminnan tulot ja menot erillään henkilökohtaisesta taloudesta.
• Liian matala hinnoittelu. Oman työn aliarvostaminen syö katteen nopeasti.
• Tukien tulorajojen laiminlyönti. Opintotuen tai muiden etuuksien takaisinperintä voi tulla kalliiksi.
• Yksin puurtaminen. Kirjanpitäjän, yritysneuvojan tai verkoston apu kannattaa hankkia ajoissa.

Virheet kuuluvat yrittämiseen, ja niistä oppii – aihetta käsittelee myös kirjoitus virheiden tekeminen ja niiden arvostus yrittäjyydessä.

Kenelle nuorena yrittäminen sopii?

Nuorena yrittäminen sopii erityisesti sille, joka haluaa oppia tekemällä ja on valmis ottamaan hallittua riskiä. Nuorilla on usein etulyöntiasema digitaalisissa taidoissa ja sosiaalisen median hyödyntämisessä, mikä mahdollistaa edullisen markkinoinnin ja laajan yleisön tavoittamisen jopa pelkästään verkossa. Yrittäminen ei kuitenkaan ole kaikille, eikä sitä tarvitse aloittaa yksin tai heti täysipäiväisesti. Matalan riskin reitit – kuten 4H-yritys, NY Vuosi yrittäjänä, kevytyrittäjyys tai sivutoimisuus – antavat mahdollisuuden kokeilla, sopiiko yrittäjän vapaus ja vastuu omaan elämäntilanteeseen.

Usein kysytyt kysymykset (FAQ)

Minkä ikäisenä Suomessa voi ryhtyä yrittäjäksi?

Varsinaista alaikärajaa ei ole, mutta alle 18-vuotias tarvitsee yritystoiminnan aloittamiseen huoltajansa suostumuksen. Esimerkiksi 4H-yrityksessä toimitaan 13-vuotiaasta alkaen.

Voiko alaikäinen saada oman Y-tunnuksen?

Alaikäinen voi harjoittaa elinkeinoa huoltajan suostumuksella ja saada toiminimelle Y-tunnuksen, mutta sähköinen rekisteröinti voi olla rajoitettua. Asia kannattaa varmistaa Patentti- ja rekisterihallitukselta.

Vaikuttaako yritystoiminta opintotukeen?

Vaikuttaa. Opintotuessa on vuositulorajat, joihin lasketaan kaikki vuoden elinkeinotulot. Opintojen ohella yritystä voi pitää käytännössä sivutoimisesti, ja tarkat rajat löytyvät Kelan sivuilta.

Mikä on helpoin tapa aloittaa yrittäminen nuorena?

Matalimman kynnyksen vaihtoehtoja ovat kevytyrittäjyys laskutuspalvelun kautta sekä ohjatut mallit kuten 4H-yritys ja NY Vuosi yrittäjänä. Ne pitävät riskin pienenä ja opettavat perusasiat.

Voiko opiskelija saada starttirahaa?

Opiskelija voi saada starttirahaa, jos hän ryhtyy päätoimiseksi yrittäjäksi. Samaan aikaan ei kuitenkaan voi saada opintorahaa. Starttirahaa haetaan kunnan työllisyyspalveluista ennen toiminnan aloittamista.