Sivutoiminen yrittäjyys

Sivutoiminen yrittäjyys tarkoittaa yritystoimintaa, jota harjoitetaan palkkatyön, opiskelun, eläkkeen tai muun pääasiallisen toimeentulon rinnalla. Sivutoiminen yrittäjä saa suurimman osan tuloistaan muualta kuin omasta yrityksestään, joten toiminnan aloittaminen on pienempi taloudellinen riski kuin suoraan kokopäiväiseksi yrittäjäksi ryhtyminen. Kyse on vapaammasta tavasta ansaita kuin kokoaikainen yrittäjyys, koska toimeentulo ei ole yksin yritystoiminnan varassa. Tässä oppaassa käydään läpi, mitä sivutoiminen yrittäjyys käytännössä on, miten se eroaa päätoimisesta yrittämisestä ja mitä sinun kannattaa tietää verotuksesta, YEL-vakuutuksesta ja työttömyysturvasta vuonna 2026.

Mitä sivutoiminen yrittäjyys tarkoittaa?

Sivutoiminen yrittäjyys tarkoittaa, että yrittäjän pääasiallinen toimeentulo tulee muualta kuin yrityksestä. Määritelmä ei perustu euroihin vaan siihen, kuinka paljon toiminta vaatii aikaa. Sivutoiminen yrittäjä on tyypillisesti samaan aikaan palkansaaja, opiskelija, eläkeläinen tai perhevapaalla oleva henkilö, joka pyörittää yritystä muun elämäntilanteen ohessa.

Sivutoiminen vai päätoiminen yrittäjä?

Ratkaisevaa on toiminnan vaatima työmäärä, ei yrityksen tuottama voitto. Työvoimaviranomainen – vuoden 2025 alusta alkaen oman kunnan tai työllisyysalueen työllisyyspalvelut – arvioi, estääkö yritystoiminta kokoaikatyön vastaanottamisen. Jos ei estä, toimintaa pidetään sivutoimisena. Jos työmäärä on niin suuri, ettet voisi ottaa kokoaikatyötä vastaan, toiminta katsotaan päätoimiseksi, vaikka tulot jäisivät pieniksi.

Kuka voi ryhtyä sivutoimiseksi yrittäjäksi?

Käytännössä kuka tahansa: palkkatyössä käyvä voi myydä osaamistaan iltaisin, opiskelija voi laskuttaa projekteja ja eläkeläinen voi jatkaa ammattinsa harjoittamista kevyemmin. Jos pohdit laajemmin, kannattaako yrittäjän ura sinulle, lue myös näkökulmia siihen, miksi ryhtyä yrittäjäksi.

Kenelle sivutoiminen yrittäjyys sopii?

Sivutoiminen yrittäjyys sopii erityisesti henkilölle, joka haluaa kokeilla liikeideaa pienellä riskillä tai ansaita lisätuloa ilman, että luopuu vakituisesta toimeentulostaan. Tyypillisiä tilanteita ovat:

• Harrastuksesta tuloa: leipominen, käsityöt, valokuvaus tai valmennus voivat muuttua maksulliseksi palveluksi.
• Oman alan osaamisen myynti: konsultointi, suunnittelu, kääntäminen ja muut asiantuntijapalvelut ovat yleisiä sivutoimisia ammatteja.
• Idean testaaminen: tuotteen tai palvelun kysyntää voi arvioida ennen kuin tekee päätöksen päätoimisesta yrittäjyydestä.
• Lisäansio: toiminnalla tasataan taloutta esimerkiksi osa-aikatyön tai opiskelun rinnalla.

Ennen aloittamista on hyvä käydä läpi, mitä kaikkea yrittämisestä kiinnostuneen kannattaa ottaa huomioon, jotta päätös perustuu tosiasioihin eikä pelkkään innostukseen.

Miten sivutoimisen yrityksen perustaminen etenee?

Sivutoimisen yrityksen perustaminen etenee samoin kuin päätoimisenkin, mutta mittakaava on pienempi. Päävaiheet ovat:

1. Valitse yritysmuoto. Sivutoimiset yrittäjät toimivat usein yksin, joten yleisin yritysmuoto on toiminimi eli yksityinen elinkeinonharjoittaja. Myös osakeyhtiö tai kevytyrittäjyys laskutuspalvelun kautta ovat vaihtoehtoja.
2. Tee perustamisilmoitus. Yritys rekisteröidään Yritys- ja yhteisötietojärjestelmään (YTJ), jolloin saat Y-tunnuksen.
3. Arvioi arvonlisäverovelvollisuus. Selvitä, ylittääkö liikevaihtosi vähäisen toiminnan rajan (ks. alla).
4. Järjestä kirjanpito. Toiminimelläkin on kirjanpitovelvollisuus. Luotettava kirjanpitäjä auttaa yritysmuodon valinnassa, verotuksessa ja ilmoituksissa.
5. Selvitä YEL-velvollisuus. Tarkista, pitääkö sinun ottaa yrittäjän eläkevakuutus.

Monipuolista taustatietoa sivutoimisesta yrittäjyydestä ja sen käytännöistä löytyy myös erillisiltä yrittäjyysoppailta, mutta viralliset rajat kannattaa aina tarkistaa Verohallinnolta ja omalta työeläkeyhtiöltä.

Miten sivutoiminen yrittäjyys verotetaan?

Sivutoimisen yrityksen tulot verotetaan samalla tavalla kuin muukin yritystulo – toiminimen tulos jaetaan ansio- ja pääomatuloksi ja verotetaan muiden tulojesi kanssa. Koska palkkatuloistasi peritään jo veroa, yritystulo voi nostaa kokonaisveroprosenttiasi. Siksi kannattaa hakea Verohallinnolta ennakkovero, jotta veroja kertyy maksettavaksi pitkin vuotta eikä kerralla jälkikäteen. Syvemmin aihetta käsittelee artikkelimme yrittäjän verotukseen Suomessa.

Arvonlisävero ja 20 000 euron raja

Arvonlisäverovelvollisuus alkaa, kun kalenterivuoden liikevaihto ylittää vähäisen toiminnan rajan. Raja nousi 1.1.2025 alkaen 15 000 eurosta 20 000 euroon kalenterivuodessa. Rajaa tarkastellaan sekä kuluvan että edellisen kalenterivuoden liikevaihdon perusteella. Jos jäät rajan alle, et ole arvonlisäverovelvollinen, mutta voit hakeutua verovelvolliseksi myös vapaaehtoisesti. Jos raja ylittyy kesken vuoden, verovelvollisuus alkaa siitä hetkestä, kun 20 000 euroa ylittyy – ja koko rajan ylittävä myynti on verollista. Huomaa myös, että arvonlisäveron alarajahuojennus poistui 1.1.2025.

YEL-vakuutus ja eläketurva

Yrittäjän eläkevakuutus (YEL) on pakollinen myös sivutoimiselle yrittäjälle, jos ehdot täyttyvät. Vuonna 2026 YEL-vakuutus on otettava, kun arvioitu YEL-työtulo on vähintään 9 423,09 euroa vuodessa ja yritystoiminta kestää yhtäjaksoisesti vähintään neljä kuukautta. YEL-maksu on 24,4 % vahvistetusta työtulosta, ja uudet yrittäjät saavat maksusta 22 %:n alennuksen ensimmäisten 48 kuukauden ajan. YEL-työtulo ei tarkoita liikevaihtoa vaan arviota työpanoksesi arvosta.

Sivutoimisen yrittäjän kannattaa hankkia ainakin yrittäjän eläkevakuutus, jos työtulo ylittää alarajan. YEL-maksujen maksaminen ei estä eläkkeen kertymistä palkkatyöstä, vaan kerryttää eläkettä sen päälle. YEL-työtulo vaikuttaa myös sairauspäivärahaan ja muihin ansiosidonnaisiin etuuksiin, joten liian matalaksi arvioitu työtulo kaventaa koko sosiaaliturvaasi.

Sivutoiminen yrittäjyys ja työttömyysturva

Sivutoiminen yrittäjyys ei automaattisesti vie oikeutta työttömyysetuuteen. Jos jäät palkkatyöstä työttömäksi ja työllisyyspalvelut katsovat yritystoimintasi sivutoimiseksi, voit saada soviteltua työttömyysetuutta, jolloin yritystulot pienentävät etuuden määrää. Päätoimisena yrittäjänä oikeutta työttömyysetuuteen ei sen sijaan synny.

• Neljän kuukauden sääntö: jos perustat yrityksen työttömänä, voit toimia yrittäjänä neljä kuukautta ilman, että työvoimaviranomainen arvioi toiminnan pää- tai sivutoimisuutta.
• Ansioturva yrittäjäkassasta: ansiosidonnaisen päivärahan edellytyksenä on, että YEL-työtulo on vuonna 2026 vähintään 15 481 euroa vuodessa ja olet yrittäjäkassan jäsen sekä täyttänyt yrittäjän työssäoloehdon.
• Starttiraha: starttirahaa ei pääsääntöisesti myönnetä sivutoimiseen yrittäjyyteen, koska tuki on tarkoitettu päätoimisen yritystoiminnan käynnistämiseen.

Jos aiot hakea starttirahaan liittyvää tukea, hae päätös ennen päätoimisen toiminnan aloittamista. Julkiset työvoimapalvelut siirtyivät valtiolta kunnille 1.1.2025, joten starttirahaa haetaan nykyään oman kunnan tai työllisyysalueen työllisyyspalveluista.

Sivutoiminen yrittäjyys siltana päätoimiseen yrittäjyyteen

Sivutoiminen yrittäjyys on hyvä ponnahduslauta kokoaikaiseen yrittäjyyteen, koska kertyneen kokemuksen perusteella voi arvioida, kannattaako liiketoiminta ja riittääkö kysyntä. Moni aloittaa kevyemmin ja laajentaa vasta, kun tulovirta on vakiintunut. Yksi matalan kynnyksen vaihtoehto on kevytyrittäjyys, jossa laskutus hoituu laskutuspalvelun kautta ilman omaa Y-tunnusta.

Kun sivutoimista yritystä laajennetaan päätoimiseksi, starttiraha voi poikkeuksellisesti olla mahdollinen, kunhan myönteinen päätös saadaan ennen päätoimiseen toimintaan siirtymistä. Siirtymävaiheessa kannattaa seurata omaa jaksamista: kahden roolin yhdistäminen kasvattaa viikoittaista työtuntimäärää, ja yrittäjän on syytä huolehtia omasta jaksamisestaan jo sivutoimivaiheessa.

Yleisimmät virheet sivutoimisessa yrittäjyydessä

Sivutoimisessa yrittäjyydessä toistuu muutama tyypillinen virhe, jotka on helppo välttää etukäteen:

• YEL-velvollisuuden sivuuttaminen. Moni olettaa, ettei sivutoiminen tarvitse vakuutusta, vaikka työtulon alaraja (9 423,09 € vuonna 2026) ylittyisi.
• Arvonlisäverorajan seuraamatta jättäminen. Kun 20 000 euron raja ylittyy kesken vuoden, verovelvollisuus alkaa takautuvasti ylityshetkestä.
• Veroihin varautumatta jättäminen. Ilman ennakkoveroa yritystulon verot voivat tulla maksuun yllättävän suurina jälkikäteen.
• Työsopimuksen ehtojen unohtaminen. Palkkatyössä voi olla kilpailukielto tai velvollisuus ilmoittaa sivutoimesta työnantajalle.
• Jaksamisen aliarviointi. Vapaa-ajan kutistuminen johtaa helposti uupumiseen, jos työmäärää ei mitoiteta realistisesti.
• Väärät oletukset tuista. Starttirahaa tai työttömyysetuutta ei kannata pitää itsestäänselvyytenä sivutoimisessa yrittäjyydessä.

Sivutoiminen yrittäjyys, kevytyrittäjyys vai päätoiminen yrittäjyys?

Alla oleva vertailu auttaa hahmottamaan, miten sivutoiminen yrittäjyys sijoittuu suhteessa kevytyrittäjyyteen ja päätoimiseen yrittäjyyteen. Ratkaisu riippuu ennen kaikkea siitä, kuinka paljon aikaa ja riskiä olet valmis sitomaan toimintaan.

Vastuuvapauslauseke

Tämä artikkeli on yleistä tietoa sivutoimisesta yrittäjyydestä eikä henkilökohtaista vero-, talous- tai juridista neuvontaa. Euromääräiset rajat, maksuprosentit ja etuuksien ehdot ovat vuoden 2026 tietoja ja muuttuvat vuosittain. Tarkista oman tilanteesi vaikutukset aina ajantasaisista virallisista lähteistä: arvonlisäverotus ja ennakkovero Verohallinnosta, YEL-työtulo omalta työeläkeyhtiöltä tai Eläketurvakeskuksesta sekä työttömyysturva ja starttiraha oman kunnan tai työllisyysalueen työllisyyspalveluista.

Usein kysytyt kysymykset (UKK)

Mikä tekee yrittäjyydestä sivutoimista?

Sivutoimisuuden ratkaisee toiminnan vaatima työmäärä, ei yrityksen tuottama tulo. Yritystoiminta on sivutoimista, kun se ei estä kokoaikatyön vastaanottamista. Pääasiallinen toimeentulo tulee tällöin esimerkiksi palkasta, eläkkeestä tai opintotuesta.

Tarvitseeko sivutoiminen yrittäjä YEL-vakuutuksen?

Tarvitsee, jos arvioitu YEL-työtulo on vuonna 2026 vähintään 9 423,09 euroa vuodessa ja toiminta kestää yhtäjaksoisesti vähintään neljä kuukautta. Alarajan alle jäävästä toiminnasta vakuutusta ei tarvitse ottaa, mutta se myös kaventaa sosiaaliturvaa.

Milloin sivutoimisesta yrityksestä tulee arvonlisäverovelvollinen?

Arvonlisäverovelvollisuus alkaa, kun kalenterivuoden liikevaihto ylittää 20 000 euroa. Rajaa tarkastellaan kuluvan ja edellisen kalenterivuoden perusteella, ja rajan alle jäävä yritys voi halutessaan hakeutua verovelvolliseksi myös vapaaehtoisesti.

Voiko sivutoiminen yrittäjä saada starttirahaa?

Ei pääsääntöisesti, koska starttiraha on tarkoitettu päätoimisen yritystoiminnan käynnistämiseen. Starttiraha voi kuitenkin olla mahdollinen, kun sivutoimista yritystä laajennetaan päätoimiseksi ja myönteinen päätös saadaan ennen päätoimiseen toimintaan siirtymistä.

Vaikuttaako sivutoiminen yrittäjyys työttömyysturvaan?

Sivutoimisena yrittäjänä voit saada soviteltua työttömyysetuutta, jolloin yritystulot pienentävät etuuden määrää. Päätoimisena yrittäjänä oikeutta työttömyysetuuteen ei synny. Uusi yrittäjä saa toimia neljä kuukautta ennen kuin työvoimaviranomainen arvioi toiminnan pää- tai sivutoimisuuden.