Minkälainen ihminen alkaa yrittäjäksi?

Yrittäjäksi ryhtyvää ei määritä mikään yksittäinen persoonallisuustyyppi, vaan pikemminkin joukko toistuvia taipumuksia, taitoja ja asenteita. Kysymys yrittäjän profiilista on aidosti mielenkiintoinen, ja sitä on tutkittu niin psykologiassa kuin taloustieteessä vuosikymmeniä. Tutkimusnäytön valossa yrittäjiä yhdistävät keskimääräistä korkeampi tunnollisuus ja avoimuus uusille kokemuksille, vahva halu saada aikaan tuloksia sekä kyky sietää epävarmuutta. Yhtä selvää ”yrittäjägeeniä” ei kuitenkaan ole. Tämä artikkeli kokoaa tutkitun tiedon siitä, mitkä piirteet yrittäjiä tyypillisesti yhdistävät, mitä se käytännössä tarkoittaa ja kenelle yrittäjyys sopii.

Onko olemassa tyypillistä yrittäjää?

Yhtä tyypillistä yrittäjää ei ole, mutta tutkimukset tunnistavat toistuvia piirteitä. Ihmiset, jotka hakeutuvat yrittäjiksi, ovat taustoiltaan, koulutukseltaan ja toimialoiltaan hyvin kirjava joukko: mukana on sekä hiljaisia asiantuntijoita että näkyviä myyjäpersoonia. Kun yrittäjiä verrataan suuressa joukossa esimerkiksi palkkajohtajiin, esiin nousee silti tilastollisesti toistuvia eroja luonteenpiirteistä ja toimintatavoista.

Keskeistä on erottaa kaksi asiaa toisistaan: se, kuka hakeutuu yrittäjäksi, ja se, kuka menestyy yrittäjänä. Nämä eivät ole sama asia. Moni piirre, joka ennustaa yrittäjyyteen ryhtymistä, selittää vain pienen osan menestyksestä. Siksi yrittäjän profiilia kannattaa lukea suuntaa-antavana, ei testinä, joka kertoisi kuka saa ja kuka ei saa perustaa yritystä.

Mitä tutkimus kertoo yrittäjän persoonallisuudesta?

Persoonallisuustutkimus on löytänyt muutamia piirteitä, jotka toistuvat yrittäjillä muita useammin. Vahvinta näyttöä on niin sanotuista suurista viidestä persoonallisuuspiirteestä sekä muutamasta motivaatioon ja itseluottamukseen liittyvästä tekijästä. Mikään yksittäinen piirre ei kuitenkaan yksin ratkaise, vaan merkitystä on piirteiden yhdistelmällä.

Suuret viisi persoonallisuuspiirrettä (Big Five)

Big Five eli viiden suuren piirteen malli on psykologian laajimmin käytetty tapa kuvata persoonallisuutta. Sen viisi ulottuvuutta ovat tunnollisuus, avoimuus kokemuksille, ulospäinsuuntautuneisuus, sovinnollisuus ja neuroottisuus (herkkyys stressille). Laajan meta-analyysin mukaan yrittäjät eroavat palkkajohtajista erityisesti siinä, että heillä on keskimäärin korkeampi tunnollisuus ja avoimuus sekä matalampi neuroottisuus ja sovinnollisuus. Erot yksittäisissä piirteissä ovat pieniä, mutta yhdessä ne muodostavat selvän profiilin.

Suoriutumisen tarve ja hallinnan tunne

Vahva suoriutumisen tarve on yksi vanhimmista ja toistetuimmista havainnoista yrittäjätutkimuksessa. Psykologi David McClelland kuvasi jo 1960-luvulla, että yrittäjähenkisillä ihmisillä on tavallista suurempi tarve asettaa tavoitteita, saada palautetta ja ylittää itsensä. Tähän liittyy usein myös sisäinen hallinnan tunne eli uskomus siitä, että omat teot vaikuttavat lopputulokseen enemmän kuin onni tai ulkoiset olosuhteet.

Kolmas toistuva tekijä on pystyvyysusko (self-efficacy) eli luottamus omiin kykyihin selvitä haastavista tehtävistä. Pystyvyysusko ei ole sama kuin ylimielisyys: se tarkoittaa realistista luottamusta siihen, että osaa tai oppii tarvittavat taidot. Nämä kolme – suoriutumisen tarve, hallinnan tunne ja pystyvyysusko – ruokkivat yrittäjälle tyypillistä motivaatiota tarttua toimeen.

Riskinsietokyky – myytti ja todellisuus

Yrittäjät sietävät epävarmuutta hyvin, mutta he eivät ole holtittomia riskinottajia. Yleinen mielikuva yrittäjästä uhkarohkeana pelurina on osittain harhaanjohtava. Tutkimukset osoittavat, että yrittäjyyteen hakeutuvilla on usein keskimääräistä parempi riskinottokykyä ja -halua, mutta menestyvät yrittäjät pyrkivät ennen kaikkea hallitsemaan riskiä: he testaavat ideoita pienesti, hajauttavat ja varautuvat huonoihin skenaarioihin.

Tutkimusnäyttö riskinsiedon roolista on osin ristiriitaista. Osa tutkimuksista ei löydä eroa yrittäjien ja palkkajohtajien välillä, koska molemmilla ryhmillä on korkea suoriutumismotivaatio. Laajassa saksalaisessa pitkittäisaineistossa riskinsietokyky, avoimuus ja ulospäinsuuntautuneisuus kuitenkin ennustivat yrittäjäksi ryhtymistä. Käytännön johtopäätös on yksinkertainen: epävarmuuden sietäminen auttaa, mutta laskelmoitu riski voittaa villin riskin.

Yrittäjä moniosaajana – ”jokapaikanhöylä”-teoria

Yrittäjyyteen hakeutuvat muita useammin ihmiset, joilla on tasapainoinen, laaja taitovalikoima. Taloustieteilijä Edward Lazearin tunnettu ”jack-of-all-trades” -teoria esittää, että yrittäjän ei tarvitse olla huippu missään yksittäisessä taidossa, mutta hänen on pärjättävä monella eri osa-alueella: myynnissä, taloudessa, tuotteessa ja ihmisten johtamisessa. Tätä tukevat myös myöhemmät tutkimukset, joiden mukaan moniosaajia ryhtyy yrittäjäksi todennäköisemmin kuin kapean erikoisalan osaajia.

Laaja osaamispohja syntyy kahta kautta. Osa ihmisistä on luontaisesti monipuolisia, osa taas rakentaa osaamistaan tietoisesti – esimerkiksi vaihtelevan työkokemuksen, esimiestehtävien tai aiemman yrittäjyyden kautta. Tämä on rohkaiseva havainto: moniosaajuutta voi kasvattaa, eikä se ole synnynnäinen ominaisuus. Juuri siksi monipuolinen kokemusta kartuttava ura ja laajat ihmissuhteiden verkostot ovat yrittäjälle arvokasta pääomaa.

Yrittäjän kaksitoista roolia taloustieteen mukaan

Taloustieteessä yrittäjää on kuvattu useiden eri roolien kautta sen sijaan, että hänet pelkistettäisiin yhteen määritelmään. Taloustieteilijät Robert Hébert ja Albert Link kokosivat talousajattelun historiasta – Richard Cantillonista Joseph Schumpeteriin ja Israel Kirzneriin – kaksitoista toistuvaa määrettä, jotka yhdessä hahmottavat sitä, mitä yrittäjä tekee. Nämä roolit on tunnetusti tiivistetty seuraavaan listaan:

1. Yrittäjä kantaa epävarmuuteen liittyvän riskin.
2. Yrittäjä tarjoaa yritykseen tarvittavan pääoman.
3. Yrittäjä on innovaattori.
4. Yrittäjä on päätöksentekijä.
5. Yrittäjä on teollinen johtaja.
6. Yrittäjä on johtaja ja esimies (manageri).
7. Yrittäjä organisoi ja koordinoi taloudellisia voimavaroja.
8. Yrittäjä on yrityksen omistaja.
9. Yrittäjä ottaa käyttöön tuotannontekijät.
10. Yrittäjä on sopimusten tekijä ja neuvottelija.
11. Yrittäjä on hintaerojen eli arbitraasin hyödyntäjä.
12. Yrittäjä allokoi resurssit vaihtoehtoisten käyttötapojen välillä.

Lista ei kuvaa yhtä henkilöä vaan yrittäjyyden eri puolia. Harva yrittäjä täyttää kaikkia rooleja yhtä aikaa, mutta jokainen yrittäjä toteuttaa niistä useita arjessaan. Lista auttaa ymmärtämään, miksi yrittäjyys vaatii niin laajaa osaamista: se on riskinkantoa, rahoitusta, johtamista, myyntiä ja jatkuvaa priorisointia samassa paketissa.

Asenne, motivaatio ja kunnianhimo

Persoonallisuuspiirteiden lisäksi yrittäjyyttä selittää vahvasti asenne. Tutkimuksissa toistuu havainto, että yrittäjyys on ennen kaikkea halua, sinnikkyyttä, intohimoa omaan alaan ja vahvaa kunnianhimoa. Asenne on osittain opittavissa ja kehitettävissä, toisin kuin synnynnäiset taipumukset. Moni kokee yrittäjyyden mielekkäänä juuri siksi, että se antaa vapauden toteuttaa omia ideoita ja nähdä oman työn suoran vaikutuksen.

Motivaation lähteet vaihtelevat. Osalle tärkeintä on itsenäisyys ja oman työn hallinta, osalle taloudellinen mahdollisuus, osalle jonkin konkreettisen ongelman ratkaiseminen. Jos pohdit omia motiivejasi, kannattaa lukea erikseen syistä ryhtyä yrittäjäksi, sillä selkeä motiivi auttaa jaksamaan myös vaikeina hetkinä.

Yrittäjätyypit: erilaisia polkuja yrittäjyyteen

Yrittäjyys ei ole yksi asia, vaan sillä on useita muotoja, jotka vetävät puoleensa erilaisia ihmisiä. Polun valinta vaikuttaa siihen, millaiset piirteet korostuvat.

• Mahdollisuusyrittäjä lähtee liikkeelle havaitsemastaan tilaisuudesta tai ideasta. Häntä yhdistää usein korkea avoimuus ja vahva suoriutumisen tarve.
• Pakko- eli välttämättömyysyrittäjä ryhtyy yrittäjäksi olosuhteiden pakosta, esimerkiksi työn puutteen vuoksi. Tällöin korostuu sopeutumiskyky ja sinnikkyys.
• Sarjayrittäjä perustaa ja kehittää useita yrityksiä peräkkäin. Hänelle tyypillistä on riskinhallinta kokemuksen kautta ja korkea pystyvyysusko.
• Elämäntapayrittäjä rakentaa yritystä ennen muuta oman arvomaailman ja elämäntavan ympärille, jolloin kasvu ei ole itsetarkoitus.
• Sivutoiminen ja kevytyrittäjä yhdistää yrittäjyyden palkkatyöhön tai opiskeluun. Matala kynnys sopii varovaiselle kokeilijalle.

Eri tyypit eivät sulje toisiaan pois, ja moni liikkuu niiden välillä uransa aikana. Olennaista on tunnistaa, mikä polku sopii omaan elämäntilanteeseen ja riskinsietokykyyn.

Mitä taustaa yrittäjyys vaatii?

Yrittäjyys ei edellytä tiettyä tutkintoa, ikää tai pitkää uraa – se vaatii lähinnä valmiutta oppia ja toimia. Taustat ovat moninaiset: yrittäjäksi ryhtyy niin vastavalmistuneita nuoria yrittäjiä kuin konkareita, jotka vaihtavat alaa keski-iässä.

Tarvitseeko yrittäjän olla kokenut työntekijä ensin?

Pitkää uraa työntekijänä ei vaadita ennen yrittäjäksi ryhtymistä. Työkokemus auttaa ymmärtämään toimialaa, asiakkaita ja liiketoiminnan perusteita, mutta se ei ole ehdoton edellytys. Monelle matalan kynnyksen reitti on aloittaa pienemmästä: esimerkiksi kevytyrittäjyys antaa mahdollisuuden testata ideaa ja kartuttaa kokemusta ilman heti perustettavaa yhtiötä.

Henkinen pääoma ja ongelmanratkaisu

Yrittäjyys kuluttaa ja kasvattaa niin sanottua henkistä pääomaa – tietoa, taitoja, verkostoja ja kykyä ratkaista ongelmia. Yrittäjä tarvitsee paljon henkistä pääomaa selvittääkseen jatkuvasti eteen tulevia ongelmatilanteita, sillä valmiita vastauksia harvoin on tarjolla. Ongelmanratkaisukyky, uteliaisuus ja halu oppia ovat siksi yrittäjälle keskeisiä työkaluja.

Yrittäjyyden varjopuolet: paineet ja stressi

Yrittäjyyteen kuuluu onnistumisten ja vapauden ohella myös paineita ja stressiä. Vastuu on lopulta yrittäjällä itsellään, työmäärä voi olla suuri ja kuukausittainen toimeentulo ei ole samalla tavalla turvattua kuin palkkatyössä. Epävarmuus kuuluu yrittäjän arkeen, ja juuri siksi paineensietokyky nousee tutkimuksissakin esiin.

Hyvinvointi ei ole sivuseikka vaan osa kestävää yrittäjyyttä. Riittävä lepo, rajat työlle ja tukiverkostot auttavat jaksamaan pitkällä aikavälillä. Kannattaa tutustua siihen, miten yrittäjä huolehtii omasta jaksamisestaan, sillä uupunut yrittäjä ei pysty tekemään hyviä päätöksiä.

Yleisimmät väärinkäsitykset ja virheet

Suurin osa yrittäjyyteen liittyvistä harha-ajatuksista koskee persoonaa ja riskiä. Alla on koottu tavallisimmat väärinkäsitykset ja se, mitä tutkimus ja käytäntö niistä kertovat.

• ”Yrittäjäksi synnytään.” Osa taipumuksista on synnynnäisiä, mutta suuri osa taidoista ja asenteesta on opittavissa. Tausta ei ole kohtalo.
• ”Pitää olla ulospäinsuuntautunut.” Tutkimuksissa ei löydy selvää eroa ekstroverttien ja introverttien välillä yrittäjyyteen ryhtymisessä. Myös hiljaiset asiantuntijat menestyvät.
• ”Yrittäjä ottaa isoja riskejä.” Menestyvät yrittäjät hallitsevat riskiä, eivät etsi sitä. Pienet kokeilut voittavat yhden suuren vedon.
• ”Tarvitaan loistava idea heti alussa.” Idea kirkastuu yleensä tekemällä. Moni menestyvä yritys on kaukana alkuperäisestä suunnitelmastaan.
• ”Virheitä pitää välttää.” Yrittäjyydessä virheet ovat osa oppimista; olennaista on tehdä niistä halpoja ja nopeita. Lue lisää virheiden tekemisestä ja arvostuksesta yrittäjyydessä.

Kenelle yrittäjyys sopii?

Yrittäjyys sopii ihmiselle, joka sietää epävarmuutta, haluaa vaikuttaa oman työnsä lopputulokseen ja on valmis oppimaan monta asiaa samanaikaisesti. Se ei vaadi tiettyä persoonaa, mutta hyötyy tunnollisuudesta, uteliaisuudesta, sinnikkyydestä ja realistisesta itseluottamuksesta. Yhtä tärkeää on motiivin selkeys: miksi haluat yrittäjäksi ja mitä olet valmis sen eteen tekemään.

Jos harkitset yrittäjyyttä, kannattaa arvioida rehellisesti omaa taloudellista puskuria, tukiverkostoa ja valmiutta sietää tulojen vaihtelua. Hyvä ensiaskel on perehtyä siihen, mitä kaikkea yrittämisestä kiinnostuneen kannattaa ottaa huomioon ennen päätöstä. Moni myös testaa yrittäjyyttä ensin kevyemmin sivutoimisena, ennen kuin siirtyy kokopäiväiseksi yrittäjäksi.

Yrittäjyys Suomessa numeroina

Yrittäjyys on Suomessa merkittävä osa työelämää, mutta valtaosa yrittäjistä toimii yksin. Tilastokeskuksen ja Suomen Yrittäjien tietojen mukaan noin 12 prosenttia työllisistä on yrittäjiä. Suurin osa heistä on yksinyrittäjiä: yrittäjistä noin 72 prosenttia työskentelee ilman palkattua työvoimaa. Naisten osuus yrittäjistä on noin kolmannes.

Luvut vaihtelevat hieman mittaustavan mukaan. Yritysrekisterin mukaan Suomessa oli vuonna 2024 noin 480 000 yritystä (ilman maa-, metsä- ja kalataloutta). Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan yksinyrittäjiä oli viime vuosina noin 180 000–230 000 laskentatavasta riippuen, ja määrä on viime vuosina hieman laskenut. Luvut kertovat, että yrittäjyys on Suomessa ennen kaikkea yhden ihmisen työtä: suurin osa yrittäjistä vastaa itse sekä tekemisestä että yrityksen johtamisesta.

Usein kysytyt kysymykset (FAQ)

Mikä persoonallisuuspiirre yhdistää yrittäjiä eniten?

Selvimmin toistuvat korkea tunnollisuus ja avoimuus uusille kokemuksille sekä vahva suoriutumisen tarve. Yksikään piirre ei kuitenkaan yksin ratkaise, vaan merkitystä on piirteiden yhdistelmällä ja asenteella.

Pitääkö yrittäjän olla valmis ottamaan suuria riskejä?

Ei. Yrittäjä hyötyy epävarmuuden sietokyvystä, mutta menestyvät yrittäjät pyrkivät hallitsemaan riskiä pienillä kokeiluilla ja varautumisella. Laskelmoitu riski on turvallisempi kuin uhkarohkeus.

Voiko ujo tai introvertti ihminen olla hyvä yrittäjä?

Kyllä. Tutkimuksissa ei ole löydetty selvää eroa introverttien ja ekstroverttien välillä yrittäjyyteen ryhtymisessä. Erilaiset persoonat menestyvät eri tavoin ja eri aloilla.

Tarvitseeko yrittäjäksi ryhtyvän olla ensin pitkään töissä?

Ei ole pakko. Työkokemus auttaa ymmärtämään toimialaa ja asiakkaita, mutta se ei ole edellytys. Monelle toimiva reitti on aloittaa pienimuotoisesti tai sivutoimisesti ja oppia tekemällä.

Voiko yrittäjyyteen tarvittavia ominaisuuksia oppia?

Suurelta osin kyllä. Synnynnäisten taipumusten lisäksi moniosaaminen, pystyvyysusko, riskinhallinta ja ongelmanratkaisu kehittyvät kokemuksen, kouluttautumisen ja harjoittelun myötä.