Valtion monopoliasema Suomessa: Veikkaus, Alko ja rahapeliuudistus 2027

Valtion monopoliasema tarkoittaa tilannetta, jossa laki antaa yhdelle valtio-omisteiselle tai julkiselle toimijalle yksinoikeuden tietyn palvelun tai tuotteen tarjontaan. Suomessa tunnetuimmat esimerkit ovat rahapeliyhtiö Veikkaus ja väkevämpien alkoholijuomien vähittäismyyntiä hoitava Alko. Tässä artikkelissa käydään neutraalisti läpi, mitä lakisääteinen monopoli on, miksi sellaisia ylläpidetään, mitä haittoja niihin liittyy ja miten Suomen rahapelimonopoli muuttuu merkittävästi vuonna 2027, kun maa siirtyy osittaiseen lisenssijärjestelmään.

Mikä on monopoli ja julkinen monopoli?

Monopoli on taloustieteessä tilanne, jossa markkinoilla on vain yksi tietyn palvelun tai tuotteen tarjoaja. Monopolille on ominaista kilpailun puuttuminen. Tästä seuraa usein täydelliseen kilpailuun verrattuna korkeampi hintataso ja pienempi tuotannon määrä: voittoaan maksimoidessaan monopoliyritys voi rajoittaa tuotantoaan nostaakseen markkinahintaa.

Julkinen monopoli eli lakisääteinen tai oikeudellinen monopoli tarkoittaa toimijaa, jolle on lailla annettu yksinoikeus ja jonka alalla muiden yritysten toiminta on kielletty. Tyypillisesti kyse on valtionyhtiöstä, kuten Alkosta tai Veikkauksesta. Lakisääteisellä monopolilla voidaan kerätä tuloja valtiolle, mutta saman voi tehdä myös verottamalla alaa – aivan kuten muidenkin yritysten verotuksessa Suomessa.

Lakisääteinen monopoli vs. luonnollinen monopoli

On hyödyllistä erottaa lakisääteinen monopoli luonnollisesta monopolista. Lakisääteinen monopoli syntyy nimenomaan lain päätöksellä: yksinoikeus annetaan poliittisin perustein, esimerkiksi haittojen hallitsemiseksi tai tulojen keräämiseksi. Luonnollinen monopoli puolestaan syntyy markkinoiden rakenteesta silloin, kun yhden toimijan on teknisesti ja taloudellisesti järkevää tuottaa koko tarjonta – klassisia esimerkkejä ovat sähkö- ja vesiverkot, joissa rinnakkaisten verkkojen rakentaminen olisi tehotonta. Veikkaus ja Alko ovat lakisääteisiä, eivät luonnollisia monopoleja: mikään ei teknisesti estäisi useampaa toimijaa, vaan yksinoikeus perustuu lakiin.

Valtion lakisääteiset monopolit Suomessa

Suomessa on viime vuosikymmeninä avattu kilpailulle monia aiempia valtion monopoleja, kuten posti- ja teletoiminta sekä osin rautatieliikenne. Kaksi lakisääteistä monopolia on kuitenkin edelleen keskeinen osa suomalaista yhteiskuntaa.

Veikkaus – rahapelien yksinoikeus

Veikkaus Oy on valtion kokonaan omistama yhtiö, jolla on Suomessa yksinoikeus rahapelien toimeenpanoon. Tätä kirjoitettaessa yksinoikeus kattaa muun muassa loton, veikkauspelit, raaputusarvat, peliautomaatit ja vedonlyönnin. Yksinoikeusjärjestelmä on kuitenkin muuttumassa vuonna 2027, kuten jäljempänä kuvataan.

Alko – väkevämpien alkoholijuomien myynti

Alko Oy hoitaa yli 8-tilavuusprosenttisten alkoholijuomien vähittäismyynnin Suomessa. Vuoden 2024 alkoholilain uudistus nosti ruokakaupoissa myytävien käymisteitse valmistettujen juomien alkoholirajan 5,5 prosentista 8 prosenttiin, joten miedot viinit, vahvemmat oluet ja siiderit ovat siirtyneet päivittäistavarakauppojen hyllyille. Tätä väkevämmät juomat, kuten useimmat viinit ja väkevät alkoholijuomat, säilyvät Alkon yksinoikeuden piirissä.

Uudistuksen vaikutuksista on jo seurantatietoa. Vapautuneiden tuotteiden myynti ruokakaupoissa kasvoi selvästi, mutta alkoholin kokonaismyynti ei noussut, koska Alkon myynti vastaavasti laski. Vapautuneiden tuotteiden hinnat laskivat ja valikoima laajeni. Vahvempien viinien (yli 8 %) tuomista ruokakauppoihin on selvitetty, mutta nykyinen hallitus ei ole aikeissa laajentaa myyntiä tältä osin kuluvalla kaudella, joten väkevämpien juomien osalta Alkon asema säilyy toistaiseksi.

Suomen rahapelimonopolin historia

Suomessa rahapelitoimintaa ohjaa arpajaislaki. Ensimmäinen arpajaislaki säädettiin vuonna 1965, ja se kokosi hajanaisesti säädellyn rahapelikentän yhteen. Lain perusajatuksena oli, että rahapelitoimintaan vaadittiin aina viranomaisen lupa ja että ihmisten pelihalun hyväksikäyttäminen oli lähtökohtaisesti kiellettyä – sallitumpaa se oli silloin, kun tuotot ohjattiin hyväntekeväisyyteen tai muuhun yleishyödylliseen toimintaan. Vaikka lakia on sen jälkeen muutettu useita kertoja, sääntelyn lähtökohdat ovat säilyneet samankaltaisina. Suomessa on muutenkin pitkä yritystoiminnan historia, ja osa maan vanhimmista yrityksistä on toiminut jo satoja vuosia.

Uudistettu arpajaislaki tuli voimaan 1.10.2010, ja sen keskiössä oli rahapelien markkinointi. Laittomien rahapelien mainonta säilyi kiellettynä, mutta luvalliselle markkinoinnille määriteltiin rajat: alaikäisiä ei saa houkutella pelaajiksi eikä runsaasta pelaamisesta saa antaa ihannoivaa kuvaa. Laissa myös tunnistettiin pelit, joihin arvioidaan liittyvän erityisiä pelihaittoja.

Vuoden 2017 alussa Suomen rahapelikenttä yhdistettiin. Siihen asti pelejä tarjosivat kolme toimijaa – valtion Veikkaus, Raha-automaattiyhdistys (RAY) ja hevospelejä hoitanut Fintoto – mutta 1.1.2017 ne sulautettiin yhdeksi valtio-omisteiseksi Veikkaukseksi. Samalla RAY:n avustustoiminta siirtyi sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskukselle (STEA).

Rahapeliuudistus 2027 – monopolista lisenssijärjestelmään

Suomen rahapelimonopoli on purkautumassa osittain. Eduskunta hyväksyi uuden rahapelilain ja siihen liittyvät lakimuutokset 16.12.2025, ja tasavallan presidentti vahvisti ne 16.1.2026. Uudistuksella Suomi siirtyy nykyisestä yksinoikeusjärjestelmästä osittaiseen lisenssijärjestelmään. Taustalla vaikuttavat pitkään jatkunut EU:n komission painostus kilpailun avaamiseksi sekä se, että merkittävä osa suomalaisten rahapelaamisesta valuu jo nyt ulkomaisille, ilman Suomen lupaa toimiville verkkoyhtiöille.

Mitä jää Veikkauksen yksinoikeudeksi?

Veikkaus säilyttää yksinoikeuden arvontapeleihin, kuten lottoon ja raaputusarpoihin, sekä fyysisiin peliautomaatteihin ja kasinopeleihin. Nämä tuotteet eivät avaudu kilpailulle. Uudistus myös mahdollistaa sen, ettei Veikkauksen tarvitse jatkossa olla kokonaan valtion omistuksessa, joskin valtion määräysvalta on tarkoitus säilyttää.

Mikä avautuu kilpailulle?

Kilpailulle avautuvat erityisesti vedonlyönti sekä verkon kasinopelit. Jatkossa myös muut kuin Veikkaus voivat hakea Suomen toimilupaa näiden pelien tarjoamiseen. Kilpailun avautuminen kiinnostaa niitä, jotka pohtivat esimerkiksi nettikasinon perustamista. On hyvä huomata, että monet viihdepelit, kuten korttipelit ilman rahapanoksia, eivät kuulu rahapelisääntelyn piiriin lainkaan.

Aikataulu ja valvonta

Rahapeliyhtiöt voivat hakea toimilupaa 1.3.2026 alkaen, ja lisensoitujen rahapelien tarjoaminen voi alkaa 1.7.2027, jolloin uusi lainsäädäntö tulee voimaan. Veikkauksella säilyy yksinoikeus kaikkien rahapelien osalta kesäkuun 2027 loppuun saakka. Valvonta- ja lupatehtävät siirtyvät uudelle valtakunnalliselle Lupa- ja valvontavirastolle. Uudistuksen myötä pelivoittojen verovapaus koskee jatkossa vain Suomen luvan saaneiden yhtiöiden tai Veikkauksen tarjoamia pelejä.

Mitä uudistus tarkoittaa pelaajalle ja kuluttajalle?

Pelaajalle näkyvin muutos on valinnanvaran kasvu: vedonlyöntiä ja verkkokasinopelejä voi 1.7.2027 alkaen pelata myös muilla kuin Veikkauksella, kunhan toimijalla on Suomen myöntämä toimilupa. Samalla verotus muuttuu: pelivoitot ovat pelaajalle verovapaita vain, kun peli on pelattu Suomen luvan saaneella tai Veikkauksen sivustolla – ulkomaisella luvalla toimivan yhtiön voitot voivat olla veronalaisia. Uudistukseen liittyy myös pelaajansuojan tiukentaminen, kuten pelaamisen rajoitustyökalut ja tunnistautuminen. Kuluttajan kannalta uudistuksen keskeinen tavoite on siirtää aiemmin ulkomaille valunut, sääntelemätön pelaaminen valvotun ja verotetun toiminnan piiriin.

Mihin rahapelituotot käytetään?

Rahapelimonopolin tuotot ovat pitkään rahoittaneet suomalaista yhteiskuntaa. Arpajaislaki ohjasi aiemmin Veikkauksen tuoton nimettyihin kohteisiin: urheiluun ja liikuntaan, tieteeseen, taiteeseen, nuorisotyöhön, terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen sekä hevoskasvatukseen ja hevosurheiluun. Vuoden 2024 alusta rahoitusmalli muuttui: Veikkauksen tuotto siirtyi valtion talousarvioon yleiskatteellisena tulona, eikä laki enää määrää tuoton käyttökohteita tai niiden prosenttiosuuksia. Edunsaajien toimintaa rahoitetaan jatkossa valtion budjetin määrärahoista, jolloin rahoitus ei ole suoraan sidoksissa pelituottojen määrään. Tämä muutos tehtiin osittain siksi, että pelituotot ovat laskeneet ja rahoituksen vakautta haluttiin parantaa.

Miksi monopolia on perusteltu – ja miksi siitä luovutaan?

Rahapelimonopolia on Suomessa perusteltu ennen kaikkea pelihaittojen ehkäisyllä sekä sillä, että tuotot ohjataan yleishyödyllisiin tarkoituksiin. Kriitikoiden mukaan yksinoikeusjärjestelmä ei kuitenkaan ole estänyt pelaamista ulkomaisilla sivustoilla, vaan osa pelituotoista ja niiden valvonnasta on karannut Suomen lainsäädännön ulottumattomiin. Juuri tämä on yksi keskeinen syy siirtymiseen lisenssimalliin: tavoitteena on saada ulkomaille valuva pelaaminen takaisin säännellyn ja verotettavan toiminnan piiriin.

Markkinoinnin sääntely on käytännössä ollut vaikeaa. Ulkomaiset pelifirmat ovat mainostaneet Suomeen esimerkiksi ulkomailta lähettävien kaupallisten tv-kanavien kautta, jotka ovat olleet Suomen lainsäädännön tavoittamattomissa. Kotimaisiin toimijoihin sääntely sen sijaan on purrut: Poliisihallitus kielsi vuonna 2015 jääkiekkoseura Helsingin Jokerien ja ruotsalaisen rahapeliyhtiön markkinointiyhteistyön 100 000 euron uhkasakolla, ja seura noudatti kieltoa. Esimerkki havainnollistaa, miten eri asemassa kotimaiset ja ulkomaiset toimijat ovat olleet mainonnan sääntelyssä.

Lakisääteisen monopolin taloudelliset haitat

Lakisääteiseen monopoliin liittyy samoja haittoja kuin monopoleihin yleensä. Taloustieteessä puhutaan kolmesta tehottomuuden lajista: allokatiivisesta tehottomuudesta (voimavarat eivät ohjaudu sinne, missä niistä olisi eniten hyötyä), tuotannollisesta tehottomuudesta (tuotanto ei tapahdu pienimmillä mahdollisilla kustannuksilla) ja dynaamisesta tehottomuudesta (innovointi ja kustannustehokkuuden parantaminen jäävät heikommiksi, koska kilpailupainetta ei ole).

Lisäksi lakisääteisen monopolin ylläpitäminen voi aiheuttaa yhteiskunnallisia lisäkustannuksia, kun monopoliasemaa puolustetaan viestinnällä ja vaikuttamalla päättäjiin. Tällaista yhteiskunnan kannalta tuottamatonta voitontavoittelua kutsutaan taloustieteessä etsiytymiseksi (rent-seeking). Siinä missä tavallinen yritys joutuu reagoimaan mahdollisiin kilpailijoihin parantamalla toimintaansa, lakisääteinen monopoli voi pyrkiä estämään kilpailua lainsäädännön keinoin. Suomi toimii kuitenkin osana EU:n sisämarkkinoita, ja kilpailun merkitys korostuu entisestään globalisoituvassa maailmassa.

Yleisimmät väärinkäsitykset monopoleista

Valtion monopoleihin liittyy useita sitkeitä harhakäsityksiä. Tässä yleisimmät oikaistuina:

• ”Monopoli takaa aina halvimmat hinnat.” Päinvastoin: kilpailun puuttuessa hinta on usein korkeampi ja tuotanto pienempi kuin kilpailluilla markkinoilla.
• ”Rahapelimonopoli loppuu kokonaan vuonna 2027.” Ei lopu. Loton, arpojen sekä fyysisten peliautomaattien ja kasinopelien yksinoikeus säilyy Veikkauksella; kilpailulle avautuvat vedonlyönti ja verkkokasinopelit.
• ”Alko myy kaiken alkoholin.” Vuodesta 2024 alkaen ruokakaupat ovat saaneet myydä käymisteitse valmistettuja juomia 8 tilavuusprosenttiin asti; Alkon yksinoikeus koskee tätä väkevämpiä juomia.
• ”Ulkomaisella sivustolla pelaaminen on pelaajalle rikos.” Pelaaminen itsessään ei ole ollut pelaajalle rangaistavaa, mutta pelien markkinointi Suomessa on säädeltyä. Verotus muuttuu 1.7.2027, jolloin verovapaus koskee vain Suomen luvan saaneita yhtiöitä.
• ”Julkinen monopoli tarkoittaa aina kokonaan valtion omistamaa yhtiötä.” Olennaista on lailla annettu yksinoikeus, ei omistuksen muoto; uudistus esimerkiksi sallii, ettei Veikkauksen tarvitse olla jatkossa kokonaan valtion omistuksessa.

Vastuullinen rahapelaaminen

Rahapelaaminen on sallittua Suomessa 18 vuotta täyttäneille. Rahapelaamiseen voi liittyä riippuvuuden ja taloudellisten vaikeuksien riski riippumatta siitä, onko palvelu Veikkauksen vai lisensoidun yhtiön tarjoama. Tämä osio ei ole kannustus pelaamiseen eikä sijoitus- tai talousneuvontaa. Maksutonta ja luottamuksellista tukea sekä tietoa pelaamisen rajoittamisesta saa Peluurista osoitteessa peluuri.fi. Pelihaittoja seuraa ja tutkii Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).

Usein kysytyt kysymykset (UKK)

Mitä valtion monopoliasema tarkoittaa?

Se tarkoittaa, että laki antaa yhdelle valtio-omisteiselle tai julkiselle toimijalle yksinoikeuden tietyn palvelun tai tuotteen tarjontaan ja kieltää muita yrityksiä toimimasta alalla. Suomessa esimerkkejä ovat Veikkaus ja Alko.

Loppuuko Veikkauksen monopoli vuonna 2027?

Vain osittain. Vedonlyönti ja verkkokasinopelit avautuvat kilpailulle lisensoiduille yhtiöille 1.7.2027 alkaen, mutta loton, arpojen sekä fyysisten peliautomaattien ja kasinopelien yksinoikeus säilyy Veikkauksella.

Milloin uusi rahapelilaki tulee voimaan?

Eduskunta hyväksyi lain 16.12.2025 ja presidentti vahvisti sen 16.1.2026. Toimilupia voi hakea 1.3.2026 alkaen, ja lisensoitujen pelien tarjoaminen voi alkaa 1.7.2027, jolloin uusi lainsäädäntö tulee voimaan.

Mitä alkoholia Alko myy yksinoikeudella?

Alkolla on yksinoikeus yli 8-tilavuusprosenttisten alkoholijuomien vähittäismyyntiin. Tätä miedompia, käymisteitse valmistettuja juomia saa myydä myös ruokakaupoissa vuoden 2024 alkoholilain uudistuksen jälkeen.

Miksi lakisääteisiä monopoleja arvostellaan?

Kilpailun puuttuminen voi johtaa korkeampiin hintoihin, heikompaan innovointiin sekä allokatiiviseen, tuotannolliseen ja dynaamiseen tehottomuuteen. Lisäksi monopoliaseman puolustaminen voi aiheuttaa yhteiskunnalle tuottamattomia kustannuksia.