Virheiden tekemistä kammotaan aivan liian paljon. Todella usein virheet ja niistä johtuvat seuraukset ovat ihmistä kasvattavia ja opetuksen antavia. Niin myös yritysmaailmassa, jossa virheiden tekeminen voi toki perinteisesti ajateltuna olla katastrofaalista, mutta myös toimintaa kehittävää ja kasvattavaa.
Kuitenkin koko länsimainen yhteiskuntamme ajatusmaailma perustuu sille ajatusmallille, että virhe on jotakin negatiivistä. Mitä jos vaihtaisimme ajattelutapaamme ja ajattelisimme niin, että se on jotain joka antaa meille mahdollisuuden kehittyä paremmiksi. Koska tosiasia on, että virhe on vaarallinen vain silloin, kun siitä ei opita sen välittämää viestiä. Virheitä sattuu toki inhimillisyyden takia jatkuvasti, mutta niiden minimointi ja hallinta onkin avainasemassa.
Yritysten niin pienistä suuriin, tulisi olla perehtynyt toimintansa virheprosentteihin ja siihen kuinka ne saataisiin minimoitua mahdollisimman tehokkaasti. Jos ja kun virheitä tapahtuu, tulisi yhdessä pohtia mitkä olivat syitä tähän tapahtumaketjuun? Mitä tulevaisuudessa tehdään toisin ja onko kenties koko prosessissa, jotain mikä kaipaa kipeästi uudistusta tai muutosta? Yleisesti käytetty syyttely, ei todellakaan toimi, tai ole minkäänlainen ratkaisu tilanteessa, jossa jopa yrityksen johdon tulisi kantaa oma vastuunsa.
Vaikka virheen tekijä olisikin työntekijä tasolla toimiva henkilö, on mietittävä myös johdon parissa, mitkä asiat yrityksessämme edesauttavat virheiden syntyä? Onko se kenties puutteellinen tai osaamaton perehdytys? Onko ylemmällä johdolla tieto koko yrityksen prosesseista ja ymmärtävätkö he sen? Onko päätökset joita on tehty, olleet virheitä lisääviä vai minimoivia? Tässä on muutamia kysymyksiä, joita myös johdon tulisi näissä tapauksissa miettiä.
Virhe ei tulisi olla asia jota pelätään, vaan mahdollistava ja asioita uudistava asia, joka väistämättä tulee ja muokkaa yrityksen toimintatapoja paremmin toimiviksi tähän päivään. Samalla tavalla, kun yrityksissä laaditaan perehdyttämiskansioita ja anylysoidaan esimerkiksi kuukauden tai vuoden tulosta, tulisi virheiden olla asioita jotka nostetaan esiin ja käsitellään ne yhdessä, miettien niille ratkaisuja. Virheen ei suinkaan tulisi olla tabu, joka vaietaan kuoliaaksi, eikä opita siitä mitään!